Kuntalaiset entistä tyytyväisempiä palveluihinsa

Kuntalaiset ovat aiempaa tyytyväisempiä kuntien tarjoamiin palveluihin. Tämä käy ilmi Kuntaliiton viime keväänä toteuttamasta laajasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi 12000 suomalaista.

Kokonaisuutena kunnallisiin palveluihin ilmoitti olevansa tyytyväisiä 90 prosenttia vastaajista. Mitä enemmän kuntalaiset palveluja käyttävät, niin sitä tyytyväisempiä he niihin ovat. Kielteisimmät arviot palvelujen tasosta heitetään lonkalta mutu-tuntuman perusteella.

-Kuten aiemmissakin kyselyissä on ilmennyt, on tyytyväisyys suurinta niiden kuntalaisten keskuudessa, jotka ovat itse käyttäneet tiettyä kunnallista palvelua. Arviot kuntapalveluista ovat puolestaan kriittisempiä niiden kuntalaisten keskuudessa, jotka arvioivat yksittäistä kunnallista palvelua ainoastaan mielikuvien perusteella, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kirjastot kärjessä

Ylivoimaisesti tyytyväisimpiä oltiin vastaajien keskuudessa kirjastopalveluihin. Peräti 91 prosenttia vastaajista arvioi oman kuntansa kirjastopalvelujen olevan melko tai erittäin hyvin hoidettuja. Myös jätehuoltoon, äitiys- ja lastenneuvolaan, kansalais- ja työväenopistopalveluihin, liikuntapalveluihin, kierrätystoimintaan ja esiopetukseen ollaan hyvin tyytyväisiä.

Kriittisintä suhtautuminen kuntalaisten keskuudessa oli toimeentulotuen, lapsiperheiden kotipalvelun, teiden ja katujen hoidon sekä vanhusten laitoshoidon tasoon. Toimeentulotuki oli ainoa kunnallinen palvelu, jonka palvelutyytyväisyys laski alle kriittisenä rajan.

-Toimeentulotuen kohdalla on huomattava, että perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alussa. Käytännössä ajanjakso, jolloin kuntalaiskysely toteutettiin, on ollut toimeentulotuen tehtävänsiirron siirtymäaikaa kunnissa ja kyselyn tulokset heijastavat siten muutosvaiheen tilannetta, Pekola-Sjöblom muistuttaa.

Vaikka kunnallisiin palveluihin ollaan kyselytulosten perusteella kautta linjan tyytyväisiä, niin alueellisia erojakin tyytyväisyydessä löytyy.

-Yleisellä tasolla esitettävät tulokset peittävät alleen paikoin merkittäviä näkemyseroja palvelujen hoidosta ja saavutettavuudesta niin yksittäisten palvelujen kuin myös yksittäisten kuntien ja kuntaryhmien välillä. Eri sektoreista suurimpia vaihteluita on nähtävissä sosiaalipalveluissa, vähiten kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa sekä teknisissä palveluissa, kuvailee Marianne Pekola-Sjöblom.

Perustyöllä suosioon

Yksi rutkasti asemiaan kuntalaisten silmissä Kuntaliiton ARTTU2-ohjelman kyselytutkimuksen perusteella asemiaan parantaneista kunnista on Paltamo. Kunnanjohtaja Arto Laurikainen on suorastaan yllättynyt kuullessaan kuntansa loikanneen palvelutyytyväisyys- ja saavutettavuusindekseissä pitkin harppauksin maan keskiarvon paremmalle puolelle.

-Mitähän tuohon osaisi sanoa? Tietenkin me olemme pyrkineet olemaan kuntana enempi näkyvillä kuntalaisten keskuudessa. Omien tapahtumien markkinointia on tehty säännöllisesti. Myös kuntastrategiaa on laadittu isolla porukalla ja se varmaan on tuonut kuntalaisia ja kuntaa lähemmäksi toisiaan, Laurikainen pohtii.

Paltamossa palvelujen saavutettavuuden osalta loikka kuntakeskiarvon paremmalle puolelle on tapahtunut tyylillä. Kun vuoden 2015 indeksi oli 3,48, niin nyt indeksiarvoksi saatiin kuntalaiskyselyn seurauksena 3,74. Vastaavaan parannukseen palvelujen saatavuuden suhteen ei yltänyt yksikään kunta. Palvelutyytyväisyysindeksi parantui 0,22 ollen nyt 3,83.

Lyhyen keskustelun aikana ensi kesänä eläkkeelle jäävä Kainuun virkaiältään pitkäaikaisin kunnanjohtaja muistaa pari konkreettista asiaa, joiden hoitamisella on voinut olla vaikutusta kuntalaisten mielipiteisiin kunnan palvelujen toimivuudesta.

-Kun koululla havaittiin sisäilmaongelmia, niin reagoimme tilanteeseen nopeasti ilman turhia odotteluja. Myös suunnitteilla olevan sellutehdas-hankkeen kautta olemme olleet paljon julkisuudessa. Se on varmasti luonut positiivista kuvaa kunnan toiminnasta, Arto Laurikainen mietiskelee.

Kuntaliiton kyselytutkimukseen vastasi 12 000 kuntalaista 40 eri kunnasta keväällä 2017. Otos on tilastollisesti edustava otos koko Suomesta. Kuntaliiton ARTTU2-ohjelman kyselytutkimuksessa kuntalaisilta kysyttiin mielipiteitä yhteensä 43 eri sosiaali-, terveys-,
varhaiskasvatus- ja opetus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelusta sekä teknistä sektoria edustavasta palvelusta.

Parhaat mahdolliset palvelut kaikille kuntalaisille-tutkimusraportti

 

EDIT 13.12-2017 klo 13.40 – Lisätty Paltamo-osio juttuun