Kuntalaiset ovat hyvinvoivan kunnan voimavara
Tulevassa kuntauudistuksessa on tutkimustulosten valossa tärkeää, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä kuntalaislähtöisyyttä vahvistetaan.
Kuntalaistutkimuksessa selvitettiin kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluihin, luottamusta kunnalliseen päätöksentekoon, käsitystä eri osallistumistapojen vaikuttavuudesta sekä samaistumista omaan kuntaan. Tulokset kuvaavat mielipiteitä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alkutilanteessa.
Ne vastaajat, jotka ovat tyytyväisiä palveluihin, ovat myös keskimääräistä taipuvaisempia uskomaan suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen, luottamaan kuntansa päätöksentekoon ja tuntemaan yhteenkuuluvaisuutta omaan kuntaansa. Vastaavasti ne, jotka eivät ole tyytyväisiä kunnan palveluihin, eivät olleet tyytyväisiä muihinkaan osa-alueisiin.
Luottamus, tyytyväisyys palveluihin ja samaistuminen omaan kuntaan ovat sitä voimakkaampia, mitä pienempi kunnan työttömyysaste on. Toisaalta, mitä maatalousvaltaisempi kunta on, sitä vahvempi on luottamus kuntaan ja tyytyväisyys palveluihin.
Kunnan taloudellinen tila vaikuttaa erityisesti luottamukseen ja kuntalaisten samaistumiseen omaan kuntaansa: mitä vakavaraisempi kunta on, sitä positiivisempia ovat kuntalaisten arviot omasta kunnastaan.
Vaikka kuntalaisten mielipiteet kunnan toiminnasta ja heidän roolistaan kunnassa ovat kaiken kaikkiaan myönteisiä, erot eri kuntaryhmien ja yksittäisten kuntien välillä ovat paikoin suuria. Asenteet näyttävät vaihtelevan suuresti, muttei erityisen systemaattisesti.
– Kuntaryhmien sisäiset erot ovat usein vähintään yhtä suuria kuin ryhmien väliset erot. Erot selittyvät paitsi kuntalaisten yksilöllisistä ominaisuuksista, myös kuntien rakenteellisista tekijöistä. Kunnan päätöksentekokulttuurin ja olosuhdetekijöiden merkitystä ei myöskään pidä unohtaa, Kuntalaistutkimuksen laatija, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
Kuntalainen myös kuntauudistuksen keskiöön
Kuntalaistutkimuksesta saadaan tärkeää tietoa siitä, miten kuntalaiset kokevat oman asemansa kunnassa ja kunnan jäsenenä. Tulokset viestivät selvästi, että edelleen on pohdittava perusteellisesti, miten kuntalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia voidaan vahvistaa. Pian käynnistyvä kuntarakenneuudistus tarjoaa tähän hyvän tilaisuuden.
– On tärkeää, että kuntauudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on mahdollisuus riittävään kuntalaiskeskusteluun. Toimivaa ja elinvoimaista kuntaa ei synny, jos demokratian merkitystä ei huomioida. Ihmisiä tulisi kannustaa osallistumaan oman kuntansa ja lähiyhteisönsä tulevaisuuden tekemiseen, Pekola-Sjöblom muistuttaa.
Kuntalaisten asenne-erojen kasvamisen estämiseksi tulee kuntalaislähtöisyyteen panostaa paitsi kunnissa myös kunnan eri osissa. Kuntalaisten haluavat vaikuttaa esimerkiksi kansanäänestysten, suorien kansanvaalien ja palvelujen käyttäjien kuulemisen kautta. Luottamushenkilöiden päätöksenteon tukena ja taustalla tulisi olla kuntalaisten mielipiteiden, tarpeiden ja intressien tuntemus.
– Kuntalaistutkimuksen tulokset kertovat kansalaisten vahvistuvasta uskosta poliittiseen vaikuttamiseen ja sitä kautta edustukselliseen demokratiaan. Kuntalaiset pitäisi jatkossakin nähdä monenlaisissa rooleissa, ei pelkästään äänestäjinä tai asiakkaina. Monimuotoisen kuntalaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen vahvistavat kuntaa myös paikallisyhteisönä.
Kuntalaistutkimus selvitti kuntalaisten asenteita eri kuntalaisrooleissa
Kuntalaistutkimus on osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta arvioivaa laajaa arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU).
ARTTU-tutkimusohjelmassa kartoitetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana tapahtuvia muutoksia kunnissa. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin uudistuksen lähtötilannetta. Tutkimus toistetaan vuonna 2011, jotta saadaan käsitys siitä, miten Paras-hanke on vaikuttanut kuntalaisten käsityksiin esimerkiksi palveluista.
Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 40 kuntaa.
(KL)
