Henkilöstön saatavuus muodostaa myös perhepalveluille erittäin merkittävän haasteen, toteavat Elina Pekkarinen (vas.) ja Aila Puustinen-Korhonen Kuntalhden podcastissa. - Täytyy sanoa, että ei ole kunnille mikään ihan helppo kakku lapsipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa, Pekkarinen sanoo.

Suomalainen perusopetus selvisi koronakriisiin sopeutumisesta aika hyvin, mutta viestit kentältä kertovat, että koulupudokkaat ovat tippuneet lastensuojelun perhetyön syliin, kertoo Kuntaliiton lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntalehden podcastissa.

– Kun jossain vaiheessa saadan tietoa, mitä koulupudokkaiden määrälle on tapahtunut, pahoin pelkään että meillä on enemmän koulupudokkaita kuin aikaisempina vuosina.

– Osa lapsista tippui koulusta, opetuksesta, oppimisesta, sosiaalisesta yhteisöstä. Koululaisen päivärutiinit hävisivät. Osa lapsista tästä kärsii aika paljon, ja ne vaikutukset eivät ole tiedossa. Ne vaikutukset eivät ole hyviä.

”Kuin korjaisi autoa pyöräkorjaamossa”

Lastensuojelua ja muita perhepalveluita on jo ennen koronaa kuormitettu äärirajoille ja ylikin. Liikakuormitus johtuu mm. mielenterveyspalvelujen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon riittämättömyydestä.

– Syystä tai toisesta 2000-luku on mennyt siihen suuntaan, että erityisesti psykiatrian puolella osastohoitojaksot ovat kokoa ajan lyhentyneeet ja vähentyneet, mikä on näkynyt psyykkisesti erittäin huonovointisten lasten lisääntymisessä lastensuojelussa, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

-Se on vähän kuin korjattaisiin polkupyörää autokorjaamossa. Tai päinvastoin.

Aila Puustinen Korhonen sanoo, että kuntakyselyssä on arvioitu, että joka viides huostaanotto voitaisiin jättää tekemättä jos nämä lapset saisivat tarvitsemaansa hoitoa mielenterveyspalveluissa.

Hän pitää käsittämättömänä, että sijaishuollosta on muodostunut eräänlainen rinnakkaispalvelujärjestelmä, jonne työnnetään vammaispalveluja tarvitsevia ja psyykkisesti huonosti voivia lapsia.

– Luulen et meillä olisi vuositasolla huostaanottoja tuhansia vähemmän kuin tällä hetkellä, jos nämä lapset saisi oikeata apua silloin, kun he sitä tarvitsevat.

”Meillä ei ole lasten päihdepalveluja”

Pekkarinen ja Puustinen-Korhonen nostavat esiin myös lasten päihdehuollon puuttumisen Suomesta.

-Meillä ei ole lasten päihdepalveluja Suomessa, Aila Puustinen-Korhonen sanoo.

Elina Pekkarisen mukaan alaikäisten päihteiden käytön korvaavaa hoitoa ei oteta vakavasti.

– Se on iso, iso ongelma Suomessa, että me ei alaikäisten päihteiden käytön korvaavaa hoitoa oteta vakavasti. Väittäisin, että meillä myös ehkäisevä työ on aika pitkälti järjestöjen varassa ja hyvin sattumanvaraista, miten sitä paikkakunnalla annetaan. On edelleen paikkakuntia, joissa ei haluta tunnustaa että huumeita liikkuu ja lapset niitä käyttää.

”Herttinen sentään, äänestäkää”

Kuntavaaliehdokkaille Pekkarinen antaa vinkin, että kuntalaisille olisi hyvä tehdä selväksi, miten tärkeät kuntavaalit ovat arjen kannalta: miten järjestetään lasten ja perheen palvelut, miten järjestetään liikenne ja puistot.

– Että herttinen sentään äänestäkää kunnallisvaaleissa, se on lasten arjen ja nuorten arjen rakentumisen kannalta ehkä kaikkein tärkein vaali.

Kuuntele poodcastista, mitä Elina Pekkarinen ja Aila Puustinen-Korhonen ajattelevat koronan vaikutuksista lapsiin ja lasten palveluihin, miten lastensuojelua tulee kehittää ja miten lapset pitäisi ottaa huomioon kuntavaaleissa:

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*