Kuntaliitto pitää myönteisenä, että hallituksen sote-ryhmä on tänään hyväksymissään linjauksissa monelta osin huomioinut liiton esityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen.
 
– Perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa eli terveyskeskusten ja sosiaalikeskusten osalta päästään nykyistä selkeämpiin kokonaisuuksiin. Tämä luo edellytyksiä yhteistyön tiivistymiselle ja mahdollistaa siten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen vahvistamisen, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen hallituksen työryhmän esitystä.
 
Liitto on tyytyväinen, että perustason palvelut voidaan pitää yhtenäisenä kokonaisuutena ja että syntyy maantieteellisesti eheitä perustason sotepalveluista vastaavia alueita.
 
– Kun pienet, alle 20 000 asukkaan kunnat voivat tukeutua lähimpään työssäkäynti- tai asiointialueeseen, syntyy väestöpohjaltaan toimivia kokonaisuuksia, joissa myös voidaan hyödyntää jo olemassa olevia ratkaisuja, sanoo Haatainen.
 
– Vahvistuva perustaso luo nykyistä paremmat edellytykset perus- ja erityistason väliselle yhteistyölle, Haatainen arvioi.
 
Yliopistosairaaloiden hallinto järjestettävä kuntayhtymän pohjalta
 
Hallituksen sote-ryhmän esityksessä on jätetty avoimeksi yliopistollisten sairaaloiden hallintomalli.
 
– Yliopistollisten sairaaloiden hallinnoksi soveltuu parhaiten kuntayhtymä, jonka muodostavat järjestämisvastuussa olevat kunnat ja sote-alueet. Paras tapa turvata yliopistollisten sairaaloiden toimintaedellytykset on sopia, että sote-alueet ovat niiden omistajia kuntayhtymämallin kautta, toteaa Haatainen.
 
– Yliopistollisten sairaaloiden kuntayhtymiä on kehitettävä monialaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien suuntaan.
 
Kuntaliiton mukaan laajan erityistason palvelujen osalta on varottava, etteivät järjestämisvastuut pirstaloidu kun laajoista erityistason palveluista vastaavat sotealueet muodostetaan.
 
Kuntien välinen yhteistoiminta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisessä voi perustua vastuukuntamalliin tai kuntayhtymään. Kuntaliiton näkemyksen mukaan vastuukuntamalli on lainsäädännössä määritettävä nykyistä tarkemmin. Lainsäädännössä on kehitettävä kuntien mahdollisuutta ohjata yhteistoiminta-alueen toimintaa ja taloutta.
 
Rahoitus vielä ratkaisematta
 
Kuntaliitto on toistuvasti painottanut, että kunta- ja soterarakenneuudistusten on kuljettava rinnakkain.
 
– Ratkaisut antavat perusrungon uudistusten valmistelulle, jonka jälkeen kunnille jää pohdittavaksi kuinka tästä edetään. Rahoituksen ja uudistuksen kunnille aiheuttamien kustannusten arvioimiseen tarvitaan vielä täsmennyksiä, ennen kuin kokonaiskuva esityksestä voidaan hahmottaa, sanoo Haatainen.
 
– Esitetyssä sote-ryhmän mallissa ei ole vielä kerrottu rahoitusmallia. Kuntaliiton hallitus on viimeviikkoisessa kannanotossaan linjannut että valtionosuudet on ohjattava suoraan kunnille.
 
Perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta rahoituksen olisi liiton linjauksen mukaan perustuttava väestön ikärakenteella ja sairastavuudella painotettuun kapitaatiomalliin. Vaativien palvelujen osalta rahoituksen painopiste siirtyy suoriteperusteisiin malleihin.
 
Kuntaliiton hallituksen kannan mukaan kuntayhtymien äänivallan kuuluu määräytyä asukasmäärän mukaisessa suhteessa, ajatus sai tukea sote-ryhmältä tänään.
 
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*