Kuntaliitokset eivät automaattisesti ratkaise maankäytön ristivetoja
Maankäytön suunnittelu ei välttämättä muutu helpommaksi kuntaliitoksen tai kuntien suunnitteluyhteistyön myötä, selviää Paras-hanketta arvioineen ARTTU-tutkimusohjelman kaupunkiseutuja tarkastelleesta tutkimuksesta.
Kaupunkiseutujen kasvukivut II käsittelee maankäytön suunnitteluyhteistyön ja yhdyskuntarakenteiden kehitystä Paras-hankkeen aikana viidellä kaupunkiseudulla eli Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Vaasassa.
Maankäyttöpoliittisten kulttuurien yhtenäistäminen eri kuntien välillä asettaa koko seudun poliittiset perinteet koetukselle. Laajentunut keskuskaupunki sulkee sisäänsä aiempaa laajemman valikoiman maankäyttöpoliittisia tarpeita ja perinteitä, jotka on sovitettava yhteen.
Erilaiset toimintakulttuurit eivät myöskään automaattisesti sovitu yhteen kuntien välisiä rajoja poistamalla. Rajojen poisto luo vain edellytyksiä selkeän ja seudun asukkaita yhdenvertaisesti kohtelevan maankäyttöpolitiikan rakentamiselle.
– Maaseutu ei häviä, vaikka kuntarajat häviäisivät: maaseutumaisten alueiden palveluiden ja lähidemokratian erityiskysymyksistä on keskusteltava ja päätettävä, olivat kuntarajat millaiset hyvänsä, Kaupunkiseutujen kasvukivut II -tutkimusraportin toimittajat toteavat.
– Maankäyttöä tulisi ohjata paikallisten olosuhteiden mukaisesti sen mukaan, ollaanko ”maalla vai kaupungissa” – ei kuntarajoista riippuen. Maaseutumaisen elämäntavan ei tulisi olla uhattuna sen vuoksi, että kaupunkiseutu koostuu yhdestä suuresta kunnasta.
Tarkastelussa olivat keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien erilaiset jännitteet: Jyväskylä-Uurainen, Kuopio-Siilinjärvi, Oulu-Haukipudas, Turku-Lieto ja Vaasa-Mustasaari.
Tutkimuksen mukaan uudistuva kuntarakenne voi joko vahvistaa kuntanäkökulmaa tai siirtää lähtökohdan seudulliseksi.
– Koska erilaisista intresseistä ja arvoista ei päästä liitoksin eroon, on tärkeää päästä saman pöydän ääreen sopimaan yhteisistä pelisäännöistä, yhteisesti asetettujen tavoitteiden pohjalta.
Kuntaliiton tiedote Kaupunkiseudun kasvukivut II -tutkimuksesta