Kuntaliiton Kietäväinen: Hallituksen arvioitava kuntataloutta uudestaan
Kun otetaan huomioon aiemmin hallitusohjelmassa toteutetut sekä edellisen kehysriihen yhteydessä tehdyt kuntataloutta kiristäneet ratkaisut, ajautuu kunnallisten palvelujen rahoitus kohtuuttomiin vaikeuksiin, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Perustuslain suojaa nauttivan rahoitusperiaatteen mukaan valtion on huolehdittava kuntien lakisääteisten tehtävien riittävästä rahoituksesta.
– Tämä periaate on nyt vakavasti uhattuna, Kietäväinen tiivisti uhan Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton yhteisillä kuntapäivillä Mikkelissä maanantaina.
Kietäväisen mukaan hallituksen on arvioitava uudelleen kuntataloutta kiristäviä ratkaisujaan ennen ensi vuoden budjetin esittämistä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kuntien valtionosuusleikkauksia tulee kohtuullistaa. Entiset ja nyt tehdyt uudet valtionosuuksien leikkaukset eivät paranna julkisen talouden tasapainoa, Kietäväinen sanoi.
Kietäväisen mukaan kunnille olisi täysimääräisesti korvattava veroperusteiden muutokset.
– Kuntien veropohjaa tulee laajentaa osoittamalla osa pääomaverojen tuotosta kunnille, säätämällä yhteisöveron korotettu kuntien jako-osuus pysyväksi sekä valmistelemalla liikenneverojen osittaista siirtämistä kunnille.
– Leikkausten seurauksena kuntapalvelujen laatu tulee kärsimään, vaikka hallitus on koko ajan nostanut laadun tavoitteita. Kunnat joutuvat korottamaan kunnallisveroaan ja ottamaan lisää velkaa.
Kietäväisen mukaan hallituksen kehysriihessä tekemät kuntataloutta koskevat linjaukset peruspalvelujen valtionosuuksien lisäleikkauksista, tehtävien lisäyksistä ja alimitoitetuista verotulojen menetysten korvaamisesta heikentävät palvelujen rahoitusta merkittävästi koko kehyskauden (2014-17) ajaksi.
– Vaikka kuntien verotuloja toisaalta lisätään jäteveron tuoton siirtämisellä kunnille ja kiinteistöverouudistuksella, on heikennys varovaisenkin arvion mukaan yli 200 miljoonaa euroa joka vuosi aiemmin päätettyjen kuntataloutta heikentävien toimenpiteiden lisäksi.
– Arvio on varovainen, koska laskelmissa ei ole mukana esimerkiksi opetustoimen uusia leikkauksia eikä työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen vaikutuksia kuin 150 miljoonan euron osalta, Kietäväinen korosti.
– Jos valtiolta ei tule erillistä kahdensadan miljoonan euron aktivointipakettia kuntien käyttöön, nousee kuntien rasitus arvioidusta 150 miljoonasta eurosta vuosittain jopa lähelle 400 miljoonaa euroa.
