Kuntaliiton Kietäväinen: Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan mukaan hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta ja lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kuntien velkaantumisen kiihtymiseen.
Paineet kuntaverojen korottamiseen ovat jo muutenkin kunnissa huomattavat, mutta erityisesti valtionosuuksien huomattavan suuret leikkaukset ja uudet tehtävät lisäävät niitä entisestään, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kommentoi.
Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle tähän vuoteen verrattuna 125 miljoonaa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla tämän vuoden valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi.
– Samalla kun valtionosuuksia leikataan, kunnille osoitetaan uusia velvoitteita. Uusista tehtävistä merkittävin on vanhuspalvelulaki.
Kietäväinen yhtyy huoleen vanhusten hyvän hoidon takaamiseksi, mutta muistuttaa, että yksinomaan esillä olleen vanhuspalvelulain toteutus maksaa vuositasolla noin 200 miljoonaa euroa, johon kuntien pitäisi saada valtionosuutta yli puolet.
Hallituksen kompromissiratkaisu vanhustenhuollon ympärivuorokautisen hoidon mitoituksen osalta, joka sisältää henkilöstömitoituksen nostamisen suosituksen mukaiseen 5 hoitajaa 10 ympärivuorokautisessa hoidossa olevaa kohti, kyetään toteuttamaan valtion kehysten puitteissa. Tavoitteen saavuttaminen tulee lisäämään kuntien nettokustannuksia vuositasolla noin 15 miljoonalla eurolla valtionosuuksien jälkeen.
– Vanhustenhuollosta käydyssä keskustelussa on painopiste ollut liiallisesti laitoshoidossa. Kokonaisvaltaisen otteen löytäminen vanhustenhuollossa valtion ja kuntakentän kesken on jatkossa tärkeää, Kietäväinen toteaa.
Vanhuspalvelulain lisäksi useat muut ratkaisut kiristävät välittömästi kuntataloutta. Välillisesti kuntien menoja lisää se, että kun valtio leikkaa rahoitusta eri kohteista, se lisää merkittävästi painetta kuntien rahoitusvastuiden tosiasialliseen kasvattamiseen esimerkiksi liikenteessä.
– Pettymys on, ettei jäteveron tuottoa tuloutetakaan kunnille ensi vuoden alusta, vaikka perusteet veron tuoton siirrolle kunnille ovat selkeästi olemassa.
Myönteistä budjettiesityksessä on, että hallitus kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset ja että pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena. Vaikeaan taloustilanteeseen on vastattava yhteisesti, ja myös kunnat ottavat vastuuta tilanteesta selviämiseksi.
– Pidemmän päälle on välttämätöntä linjata uudelleen julkisen vallan ja kansalaisten välinen vastuu. Julkisia vastuita ei voi nykyiseen tahtiin lisätä, koska se johtaa niukkojen voimavarojen puitteissa julkisten palvelujen laadun heikkenemiseen ja näiden palvelujen rajautumiseen vain niiden palveluiksi, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää yksityisiä palveluja, Kietäväinen tiivistää.
Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle tähän vuoteen verrattuna 125 miljoonaa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla tämän vuoden valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi.
– Samalla kun valtionosuuksia leikataan, kunnille osoitetaan uusia velvoitteita. Uusista tehtävistä merkittävin on vanhuspalvelulaki.
Kietäväinen yhtyy huoleen vanhusten hyvän hoidon takaamiseksi, mutta muistuttaa, että yksinomaan esillä olleen vanhuspalvelulain toteutus maksaa vuositasolla noin 200 miljoonaa euroa, johon kuntien pitäisi saada valtionosuutta yli puolet.
Hallituksen kompromissiratkaisu vanhustenhuollon ympärivuorokautisen hoidon mitoituksen osalta, joka sisältää henkilöstömitoituksen nostamisen suosituksen mukaiseen 5 hoitajaa 10 ympärivuorokautisessa hoidossa olevaa kohti, kyetään toteuttamaan valtion kehysten puitteissa. Tavoitteen saavuttaminen tulee lisäämään kuntien nettokustannuksia vuositasolla noin 15 miljoonalla eurolla valtionosuuksien jälkeen.
– Vanhustenhuollosta käydyssä keskustelussa on painopiste ollut liiallisesti laitoshoidossa. Kokonaisvaltaisen otteen löytäminen vanhustenhuollossa valtion ja kuntakentän kesken on jatkossa tärkeää, Kietäväinen toteaa.
Vanhuspalvelulain lisäksi useat muut ratkaisut kiristävät välittömästi kuntataloutta. Välillisesti kuntien menoja lisää se, että kun valtio leikkaa rahoitusta eri kohteista, se lisää merkittävästi painetta kuntien rahoitusvastuiden tosiasialliseen kasvattamiseen esimerkiksi liikenteessä.
– Pettymys on, ettei jäteveron tuottoa tuloutetakaan kunnille ensi vuoden alusta, vaikka perusteet veron tuoton siirrolle kunnille ovat selkeästi olemassa.
Myönteistä budjettiesityksessä on, että hallitus kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset ja että pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena. Vaikeaan taloustilanteeseen on vastattava yhteisesti, ja myös kunnat ottavat vastuuta tilanteesta selviämiseksi.
– Pidemmän päälle on välttämätöntä linjata uudelleen julkisen vallan ja kansalaisten välinen vastuu. Julkisia vastuita ei voi nykyiseen tahtiin lisätä, koska se johtaa niukkojen voimavarojen puitteissa julkisten palvelujen laadun heikkenemiseen ja näiden palvelujen rajautumiseen vain niiden palveluiksi, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää yksityisiä palveluja, Kietäväinen tiivistää.
