Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen näki hallitusohjelmassa askeleita oikeaan suuntaan – Huomio kiinnittyi kuntien toimintavapauksia lisääviin kirjauksiin
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johtamat hallitusneuvottelut kestivät lähes pari kuukautta. RKP:n Anna-Maja Henriksson (vasemmalla) huomautti, että uusi hallitus jatkaa edellisen tavoin koulutukseen panostamista. Kuntien näkökulmasta hallitusohjelmassa on positiivista esimerkiksi toimintavapauksia lisäävät kirjaukset. (Kuva: Lauri Heikkinen/valtioneuvoston kanslia)
Uusi hallitus tekee todella kovia työllisyystoimia ja näitä toimia nyt tarvitaan. Tätä painotti kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpo tiedotustilaisuudessa Helsingissä, jossa kerrottiin seuraavasta hallitusohjelmasta.
Hallitusneuvotteluissa yhteisymmärryksen löysivät neuvotteluja johtaneen kokoomuksen kanssa perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit.
Orpo aloitti tiedotustilauuden perjantaina Säätytalolla kertomalla, että 240 sivun hallitusohjelma oli kovan työn tulos.
– Seitsemän viikkoa neuvoteltiin, sitä ennen käytiin tunnusteluja. Se on yksityiskohtainen ohjelma. Suomi tarvitsee muutoksen, suomalaiset tarvitsevat muutoksen.
Muutos ei voi perustua muuhun kuin siihen, että Suomessa suomalaiset tekevät töitä, Orpo linjasi.
Sääntelyn purkamista
Hallitusohjelmassa on kuntien toimintavapauksia lisääviä kirjauksia. Nämä kirjaukset herättivät tyytyväisyyttä, Kuntaliitto tiedotti pian ohjelman julkistamisen jälkeen.
Hallitus aikoo käynnistää kuntien normituksen keventämisohjelman, jonka yhteydessä kokeillaan, mikä on normiohjauksen minimitaso.
– Kaupungit ja kunnat kykenevät itse löytämään omalle alueelleen tehokkaimmat, joustavimmat ja vaikuttavimmat ratkaisut palvelujen järjestämiseen ja alueensa kehittämiseen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi.
– Kuntia koskevan sääntelyn purkaminen on ollut Kuntaliiton ja kuntien yhteisenä tavoitteena pitkään.
Hallitusohjelman kirjaukset mahdollistavat kuntakentän pitkäjänteisen ja kuntalähtöisen kehittämisen, Karhunen jatkoi liiton tiedotteessa.
Askel oikeaan suuntaan on myös se, että kuntien rahoituksessa painopiste on siirtymässä yksittäisten valtionavustusten sijasta kohti yleiskatteellisia valtionosuuksia.
– Tämä rahoitukseen liittyvä linjaus on tervetullut, sillä se lisää kuntien mahdollisuuksia kehittää palveluja kokonaisuutena ja suunnitelmallisesti.
Kaivattu uudistus
Toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan on erinomaista, että hallitus on käynnistämässä kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen.
Järjestelmä uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia sote-uudistuksen jälkeen ja TE-uudistusta edistettäessä. Lisäksi Kuntaliitto tiedotti, että valitettavaakin on. Valitettavaa on se, että valtionosuuksien indeksiä leikataan yhdellä prosenttiyksiköllä. Leikkauksen vaikutus kuntatalouteen on kuitenkin vähäinen, tiedotteessa arvioidaan.
Inhouse-yhtiöiden toimintarajoitukset ennakoivat suurta valmistelutyötä nykyisin toimivien yksiköiden toiminnassa. Hallitus rajaa julkisen sektorin, mukaan lukien kuntien, mahdollisuuksia tuottaa inhouse-yksiköissä sellaisia tukipalveluita, joissa on olemassa toimiva markkina. Yhtiöiden omistukselle on tulossa vähimmäisomistusprosentti (10 prosenttia).
– Sidosyksiköiden käytön rajoittaminen johtaa huomattaviin ja työläisiin omistusjärjestelyihin. Julkisten hankintojen sääntelyn kategorinen tiukentamien aiheuttaa pahimmillaan markkinoiden hyödyntämisen sijasta kuntien oman tuotannon lisäämisen erityisesti siellä, missä toimivia markkinoita ei ole, Minna Karhunen kommentoi liiton tiedotteessa.
”Vapaasta sivistystyöstä leikataan”
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n tiedotteessa kiinnitetään huomiota siihen, että hallitus lupaa rahaa perusopetukseen ja toiselle asteelle, kun taas vapaasta sivistystyöstä leikataan. Koulutuksen ja kasvatuksen rahoitukseen vaikuttaa merkittävästi kuntien indeksin leikkaaminen.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto arvioi järjestön tiedotteessa, että kuntien indeksien leikkaaminen on käytännössä koulutusleikkaus.
– Siksi on ristiriitaista, että samaan aikaan kun esimerkiksi perusopetuksen rahoitusta lisätään, kunnilta viedään rahaa, Katarina Murto huomauttaa.
Leikkauksia ja lisäyksiä
Tiedotustilaisuudessa kävi selväksi, että hallituspuolueita yhdistää vahva ajatus siitä, että hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä. Hallituksen tavoitteena on 100 000 uutta työllistä.
Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla tämän vaalikauden aikana.
Hallitus ilmoitti myös lukuisista kohteista, joihin hallituskauden aikana aiotaan panostaa. Esimerkkinä hallituksen panostamisen kohteista on se, että poliisien määrä nostetaan 8 000 poliisihenkilötyövuoteen. Toisena esimerkkinä on se, että hallitus toteuttaa lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman.
Juttua muokattu 16.6. kello 20.16, lisätty tieto kuntien normituksen keventämisohjelmasta.
Lue myös:
