Kuntaliiton mielestä kirjaus lakiin jäykistäisi opetuksen järjestämistä ja asettaisi liian helposti lähtökohdaksi maksimiryhmäkoon. Nyt ryhmäkoko voi vaihdella opetettavan aineen ja oppilasjoukon tarpeiden mukaan, Kuntaliitto muistuttaa.
 
Ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetuilla määrärahoilla on saatu jo niilläkin tuloksia. Kouluvuosi alkaa peruskouluissa keskimäärin alle 20 oppilaan opetusryhmissä. Vuoteen 2008 verrattuna ryhmäkoko on pienentynyt 0,36 oppilaalla jokaista opetusryhmää kohden.
 
Kuntaliiton mukaan kunnat ovat käyttäneet ylimääräistä valtion avustusta pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti. Sitä on kohdennettu uusien opettajien palkkaamiseen ja  ns. jakotunteihin  jakamalla eri oppiaineiden kohdalla perusopetusryhmiä pienempiin ryhmiin.
 
Vuonna 2010 luokkien 1-6 keskimääräinen opetusryhmäkoko oli 19,21. Ryhmäkoko oli laskenut kaikilla luokka-asteilla esiopetusta lukuun ottamatta. Vuosiluokilla 7-9 keskimääräinen opetusryhmäkoko oli viime vuonna 17,14 oppilasta. 
 
Yli 30 oppilaan ryhmien määrä oli vuonna 2008 vielä 2,4 prosenttia, mutta viime vuonna enää 1,7 prosenttia.
 
 
Koulupäivää ei saa pidentää
 
Uusi tuntijako on tarkoitus ottaa käyttöön 2016. Kuntaliitto kannattaa perusopetuksen valinnaisuuden lisäämistä tietyin reunaehdoin, mutta vastustaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärän korottamista ja koulupäivän pituuden lisäämistä. Samoin kieliohjelman tulisi olla sellainen, että kaikki kunnat pystyvät sen kohtuudella toteuttamaan, Kuntaliitto muistuttaa.
 
Hallitusohjelmassa olevalle linjaukselle esiopetuksen muuttamista pakolliseksi ei ole liiton mielestä perusteita. Käytännössä esiopetukseen osallistuvat Suomessa jo lähes kaikki siihen oikeutetut lapset.
 
Hallitusohjelmassa koulujen peruskorjauksiin liittyviä määrärahoja ollaan edelleen karsimassa runsaalla 20 miljoonalla eurolla. Kuntaliiton mielestä tämä osuu kipeimmin kuntiin ja koululaisiin.
 
(KL)
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*