Kietäväinen puhui kuntajohtajapäivillä Seinäjoella.
 
– Hallituksen yleisellä tasolla linjaama kuntarakenneuudistus tuo onnistuneesti toteutettunakin tehokkuushyötyjä vasta vuosien kuluttua, Kietäväinen arvioi.
 
Hän arvioi myös, että talouden epävarmuus ja siitä johtuvat muutokset eivät kohdistu vain rahamarkkinoihin, vaan ne vaikuttavat myös reaalitalouteen ja sitä kautta myös Suomen kuntiin.
 
– Mitä ilmeisimmin vaikutukset näkyvät Suomessa viennin heikkenemisenä sekä investointien vähenemisenä. Tämä kääntää työttömyyden kasvuun. Kansalaisten kulutus heikkenee ja verotulojen kasvu saattaa kääntyä laskuksi erityisesti yhteisöveroissa, Kietäväinen harmittelee.
 
Julkisissa menoissa on hänen mielestään varauduttava muun muassa toimeentulotukimenojen kasvuun.
 
– Odotettavissa olevat muutokset lisäävät kestävyysvajeongelman haasteita. Vaikutukset tullevat olemaan niin voimakkaita, että ne on otettava huomioon myös valtion ja kuntien talousarviovalmistelussa sekä pidemmän ajan taloussuunnitelmissa merkittävämmin kuin mitä hallitusohjelmassa tehtiin, Kietäväinen ennakoi.
 
Hän arvostelee hallitusohjelmaa siitä, että siinä ei riittävästi sopeutettu julkisia tehtäviä kuntien rahoitusmahdollisuuksiin.
 
– Tilannetta on arvioitava uudelleen taloustilanteen heiketessä entisestään, Kietäväinen sanoi.
 
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan mielestä kuntien tehtäviä ei saisi tässä tilanteessa lisätä, vaan pitää ennallaan.
 
– Kunnilla on vaikeuksia jo nykyisten tehtävien rahoituksessa. Merkittävin kuntien tehtävien lisäys hallitusohjelmassa on vanhuspalvelulaki, jonka kustannuksia ei ole arvioitu kunnolla. Valtion on vastattava täysin uusien tehtävien kustannuksista, Kietäväinen vaatii.
 
Hallitusohjelmassa on sovittu 631 miljoonan euron leikkauksista kuntien valtionosuuksiin. Leikkaus tehtäneen asukasta kohden samansuuruisena. Kietäväisen mukaan leikkaus tulisi jaksottaa useammalle vuodelle ongelmien vaimentamiseksi.
 
– Jos leikkaus tehdään kokonaisuudessaan ensi vuonna, se merkitsee  yhteensä yli 2,5 miljardin euron leikkausta kuntien valtionosuuksiin koko eduskuntavaalikauden aikana, Kietäväinen laskee.
 
Myönteistä hallitusohjelmassa on hänen mielestään kuntien osuuden korotus yhteisöveron tuotosta ensi ja seuraavana vuonna viidellä prosenttiyksiköllä vajaaseen 27 prosenttiin.
 
– Toivottavaa on, että tuota korotusta jatkettaisiin vielä 2013 jälkeen. Tuleva yhteisöverokannan lasku on korvattava kunnille, Kietäväinen vaatii.
 
– Mahdollisimman korkea kuntien yhteisöveron jako-osuus pehmentää talousongelmien vaikutuksia kuntapalvelujen rahoitukseen. Vuosina 2009–2011 tuo korotus on ollut 10 prosenttiyksikköä.
 
(KL)
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*