Tänäkin syksynä arviolta 3000–4000 peruskoulunsa keväällä päättänyttä nuorta jäi kokonaan ilman jatkokoulutuspaikkaa. Yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ensisijaisia hakijoita oli lähes 70 000, ja näistä noin 31 000 oli peruskoulun keväällä päättänyttä.

Hakijoiden joukossa on siis lähes 40 000 muuta kuin perusopetusta suoraan toiselle asteelle jatkavia. Nämä hakijat ovat jo aiemmin peruskoulun suorittaneita, vailla toisen asteen tutkintoa olevia sekä aikuisia, jotka ovat suorittaneet jo aiemmin jonkin ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon.

– Nykyinen yhteisvalintajärjestelmä ei turvaa nuorten, vailla toisen asteen koulutusta olevien koulutukseen pääsyä riittävän hyvin, Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela toteaa.

– Yksikään perusopetuksen päättänyt nuori ei saa jäädä vaille koulutuspaikkaa joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa.

Kuntaliiton tavoitteena on, että peruskoulun päättävälle nuorelle säädetään laissa oikeus saada opiskelupaikka. Kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta olisi selkeintä antaa kuntien tehtäväksi.

Kokonaisvastuu tarkoittaisi sitä, että kunnalla olisi tarjota jatkokoulutuspaikka kaikille nuorille ilman koulutusaikojen pituuksia lisäävää kymppiluokkaa. Koulutuksen tulisi muodostaa jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen ja lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

(KL)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*