Kuntaliitto: Palvelurakenteita on uudistettava - yhdessä
– Väestökehitys, aluerakenteiden muutos, kansainvälisesti kiristynyt taloustilanne ja yritysten kilpailukykytekijät pakottavat meitä avoimesti miettimään, miten voisimme olla entistäkin tehokkaampia uhraamatta sitä vahvaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, joka tähän maahan on sotien jälkeen rakennettu.
Nenosen mukaan vahva yksimielisyys on sen takana, että hyvinvointiyhteiskunnan perusta Suomessa rakentuu jatkossakin vahvan peruskunnan järjestämisvastuun varaan.
– Keväällä tähän nojautuivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän loppuraportti ja Kuntaliiton hallituksen kuntarakennelinjaukset. Jyrki Kataisen hallitusohjelma vahvisti saman kesällä. Erimielisyyttä on syntynyt lähinnä siitä, millaisilla prosesseilla etenemme kohti uutta rakennemallia, Nenonen selvittää.
Kuntaliiton hallitus on omassa linjauksessaan korostanut, että uudistuksen tulee muodostaa selkeä jatko Paras-hankkeen aikana tehdylle kehittämistyölle. Vahvan peruskunnan erilaiset mallit ja kriteerit eri alueilla on otettava kuntarakenteen kehittämisen lähtökohdaksi. Keskeisenä kriteerinä on kuitenkin luonnollinen työssäkäynti- ja asiointialue.
– Myös niiden alueiden palveluista ja elinvoiman edellytyksistä on huolehdittava, joille vahvaa peruskuntaa ei ole mahdollista muodostaa. Kuntaliiton hallituksen linjaus vaativien palvelujen kokoamisesta yhteistoimintaorganisaatioille on luultavasti pitkällä aikavälillä ja osassa Suomea kestävämpi malli kuin kuntien yhdistäminen ilman todellisia elinvoiman vahvistamisen edellytyksiä, Nenonen uskoo.
Hän toivoo kuntauudistukseen nyt vastuullista aktiivisuutta ja tiivistä yhteistyötä.
– Peruspalvelujen järjestämisvastuu on jatkossakin kunnilla. Vastuu hyvästä yhteistyöstä on sekä valtioneuvostolla että kunnilla.
(KL)
