Kuntaliitto toivoo valtionosuusjärjestelmän kannustavan taloudellisuuteen

Kuntaliiton mukaan selvitysmies Arno Miettisen ehdotuksissa valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi on sekä oikeansuuntaisia että harkintaa vaativia kohtia.

Esitykseen sisältyvä työpaikkaomavaraisuus ei Kuntaliiton mielestä sovi valtionosuuden laskentaperusteeksi, sillä jos kunnassa sijaitsevien työpaikkojen ja työvoiman suhde otetaan mittariksi valtionosuudelle, kuntien keskinäinen kilpailu lisääntyy.

 

– Eniten muutoksesta kärsisivät rakennemuutospaikkakunnat, ensin menetettyinä työpaikkoina ja niiden myötä vähentyneinä verotuloina, ja sen jälkeen alentuneina valtionosuuksina, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kommentoi.

 

– Työpaikkaomavaraisuuden yhteys kunnan kustannuksiin on kyseenalainen. Lisäksi kunnat saavat jo tuloja yrityksen sijoittumisesta paikkakunnalle kiinteistöveron, yhteisöveron ja erilaisten kunnallisteknisten maksujen myötä.

 

Kuntaliitto muistuttaa myös, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä on varmistettava, että kuntien rahoitus on ylipäätään riittävä.

 

– Kunnilla tulee olla mahdollisuudet selvitä lailla säädetyistä velvoitteista valtionosuuksilla ja kohtuullisella veroasteella rahoitettuna. Uudistuksessa tulee tehdä perustuslaillinen tarkastelu siitä, miten rahoitusperiaate uudessa järjestelmässä toteutuu, Kietäväinen painottaa.

 

Kunnallisen itsehallinnon mukaisesti kunta saa itse päättää paitsi palvelujen järjestämisestä sekä kunnallisveroprosentista ja kiinteistöveroprosenteista, myös tulojensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Tämä toteutuu parhaiten silloin, kun valtiolta kuntiin ohjattava rahoitus perustuu laskennallisiin ja yleiskatteellisiin valtionosuuksiin ja mahdollisimman vähän korvamerkittyihin valtionavustuksiin.

 

– Tämä on erityisen tärkeää kun kuntatalous kiristyy, sillä korvamerkityt valtionosuudet vaikeuttavat kuntien talouden kokonaishallintaa ja heikentävät kuntien tehokkuutta. Selvitysmies on nostanut tämän tärkeän periaatteen esille myös omassa ehdotuksessaan, Kietäväinen kiittelee.

 

 

Selvitysmiehen ehdotuksen mukaan tulevaisuudessa nykyistä suurempi osa valtion rahasta kanavoitaisiin kuntiin tulopohjan tasauksen kautta. Samalla tulopohjan tasausta uudistettaisiin kunnan oman veropohjan vahvistamiseen kannustavaan suuntaan.

 

– On hyvä, että rakennetta tarkistetaan ja järjestelmää kehitetään siihen suuntaan, että kuntia kannustetaan taloudellisuuteen. Hahmoteltua tasausmallia on syytä vielä kehittää, jotta se toimisi erilaisten kuntien kesken oikeudenmukaisesti, Kietäväinen toteaa.

 

Jotta järjestelmä tukisi heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia, on harkinnanvarainen valtionosuuden korotus sisällyttävä järjestelmään myös jatkossa. Selvitysmiehen ehdotus ei sisällä mainintaa harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen tulevaisuudesta.