Kuntaliitto valtionosuusuudistuksesta: Ei korvamerkittyjä valtionosuuksia

Kuntaliiton hallitus on antanut omat linjauksensa käynnissä olevaan valtionosuusuudistukseen. Hallitus painottaa, että kuntien lakisääteisten peruspalvelujen rahoituksen on perustuttava yleiskatteelliseen valtionosuusrahoitukseen, jossa valtionosuudet eivät ole korvamerkitysti sidottuja tiettyyn käyttökohteeseen tai kustannukseen.

 

– Yleiskatteellisuus vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja mahdollistaa sen, että kunta voi itse päättää tulojensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Tämä on erityisen tärkeää kuntatalouden kiristyessä, sillä korvamerkityt valtionosuudet vaikeuttavat kuntien talouden kokonaishallintaa, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen liiton linjauksista.

 

Kuntaliitto korostaa, että valtionosuuden laskentaperusteiden tulee olla määritelty siten, ettei valtionosuuksissa tapahdu muutosta kuntarakenteen muuttuessa kuntien yhdistymisen myötä.

 

 

Liitto pitää tärkeänä että valtionosuusjärjestelmä mahdollistaa tilapäisissä ja poikkeuksellisen merkittävissä taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien huomioon ottamisen.

 

– Jotta järjestelmä tukisi heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia, on harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten sisällyttävä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen myös jatkossa, painottaa Kietäväinen.

 

 

Kuntaliiton hallituksen mukaan kunnan vastuuta nuoren koulutuksen järjestämisestä lapsuudesta täysikäisyyteen saakka tulee vahvistaa.

 

– Tämä linjaus tukee myös nuorten yhteiskuntatakuun sisältämän koulutustakuun tavoitteita, muistuttaa kuntatalouden apulaisjohtaja Reijo Vuorento.

 

– Hallitusohjelman mukaisesti vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kustannusneutraalisti kunnilta valtiolle vuoden 2015 alusta. Kuntaliiton kannan mukaan rahoituksen siirto valtiolle tulee toteuttaa OKM:n valtionosuusprosenttia muuttamalla.

 

 

Valtionosuuksien määräytymisessä on myös tulevaisuudessa otettava tasapuolisesti huomioon kunnan ominaisuudet, kuten ikärakenne, palvelujen saavutettavuus ja kunnan tulotaso niin, että palvelut voidaan tuottaa koko Suomessa kohtuullisella veroasteella.

 

Valtionosuusuudistukseen liittyy keskeisesti tehtävien uudelleenjako valtion ja kuntien välillä ja julkisen vallan ja kansalaisen vastuun rajaukseen liittyvät kysymykset.

 

 –  Hallitusohjelman mukaan uusien ja laajentuvien tehtävien kustannusvaikutusten arviointia parannetaan tällä hallituskaudella. Kuntaliitto kannattaa riippumattoman toimielimen perustamista tätä arviointityötä varten, sanoo kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen.

 

Nyt käynnissä oleva valtionosuusuudistus on osa kuntarakenneuudistusta tavoitteena uudistaa järjestelmä nykyistä yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi.