Kuntaliitto varoittaa: Kadut eivät kestä superrekkoja

Kuntaliitto pitää valitettavana, että liikenne- ja viestintäministeriö ei ole arvioinut asetusluonnoksessaan niin sanottujen superrekkojen liikennöinnin vaikutuksia kuntien teihin ja siltoihin.

 

Kuntaliitto esittää, että asetus astuu voimaan aikaisintaan vuoden 2015 alussa. Tuohon mennessä kunnat ehtivät selvittää, mitkä katu- ja siltaosuudet tulee rajata pois superrekkojen kulkureiteistä.

 

– Kunnilla on vastuu katujen ylläpidosta sekä ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Mikäli valtio vie esitystä eteenpäin kiireisellä aikataululla, sen tulee kantaa täysi vastuu mahdollisista vahingoista, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kommentoi asetusluonnosta.

 

Asetuksen tuomat muutokset kasvattavat merkittävästi kuntien katujen ja erilaisten verkostojen korjaustarvetta. Liikenneviraston arvio kuntien katuverkolle ja yksityisteille aiheutuvista kuluista on lähes 200 miljoonaa euroa.

 

– Koska Liikenneviraston arviot on tehty puutteellisin lähtötiedoin, korjauskulut eivät käsittääksemme pysähdy esitettyyn. Lisäksi asetuksen toimeenpanon alkuvaiheessa syntyy kustannuksia erilaisista arvioista ja liikennemerkkitöistä, joihin kunnat eivät ole varautuneet budjetoinnissaan.

 

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi Kuntaliitolta lausuntoa asetusluonnoksesta, joka mahdollistaa niin sanottujen ylisuurten ajoneuvojen liikennöinnin kaduilla. Kuntaliitto kysyi lausuntoaan valmistellessaan 20 suurimmalta kunnalta niiden käsityksiä asetusmuutokseen. Vastauksensa antoivat Espoo, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vantaa.

 

 

Kuntien ylläpidettävänä on 29 000 kilometriä katuja ja noin 4 000 siltaa. Katuverkkojen infrastruktuurissa ei ole mahdollista lähteä tekemään muutoksia nopealla aikataululla raskaan kaluston mittojen ja massojen suurentamisen mukaisesti.

 

– Kuntien katuverkoston lisäksi tulee huomioida, että katurakenteisiin on rakennettu huomattavia määriä erilaisia verkostoja, jotka heikentävät kadun mitoitettua kantavuutta. Tällaisia verkostoja ovat esimerkiksi vesihuolto-, sähkö-, kaukolämpö-, kaasu- ja televerkostot. Jos katurakenne alkaa painua, myös sen rakenteessa olevat verkostot painuvat ja rikkoontuvat, Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi muistuttaa.

 

Koska nykyisiä liikenneverkon rakenteita ei ole mitoitettu huomattavasti suuremmille massoille, suuremmat kuljetukset pitäisi ohjata vain tietyille, näitä kuljetuksia kestäville väylille.

 

– Jos ne osuvat jonkin kunnan katuverkolle, yhteyden kantavuus ja alikulkukorkeudet tulee arvioida kyseisen kunnan kanssa, ja valtion tulisi osallistua arviointikuluihin, Timo Kietäväinen painottaa.

 

Hän arvioi, että liian kiireellinen aikataulu johtaa helposti siihen, ettei kuntien katuverkon siltojen kantavuutta ja alikulkujen korkeuksia ehditä kunnolla tarkistamaan.  Niinpä suuria katuverkosto-osuuksia saatetaan rajata ulos raskaalta liikenteeltä rajoittamiseen varmuuden ja turvallisuuden vuoksi.

 

 

Kuntaliitto muistuttaa, että asetusluonnoksessa ei ole arvioitu riittävästi aiempaa raskaamman liikenteen aiheuttamia melu- ja tärinähaittoja. Myöskään siltojen kestämistä sekä mitoitusta tai liikennemerkkien sijoittelua ei ole selvitetty riittävän perusteellisesti.

 

Siltojen korkeuden nosto kaikille kuljetuksille 4,4 metriin on hankalaa nykyisellä katuverkolla. Kuntien tulee saada arvioida huolellisesti, mitkä sillat kantavat nykyistä suurempia kuljetusmassoja.

 

– Jos valtio lainsäädännöllä määrää uudet enimmäismitat ja -painot myös katuverkolle, sen tulee osallistua jatkossa niihin kuntien hankkeisiin, joilla mahdollistetaan ajo uusilla enimmäismitoilla ja -painoilla. Nyt alkuvaiheessa valtion tulisi osallistua myös kuntien arviointityön rahoitukseen, Timo Kietäväinen toteaa.

 

– Kunnat tukevat ja ylläpitävät myös merkittävissä määrin yksityisteitä. Yksityisteiden kantavuus on Kuntaliiton käsityksen mukaan jo nyt äärimmillään muun muassa puunajossa.