Valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmä valmistelee syksyn aikana esityksen tulevasta kunta- ja palvelurakenteesta.

– Totta kai tämä kohdistuu niihin kuntiin, joissa väestö vanhenee nopeasti ja palvelutarve on sitä kautta suuri. Pohjois-Suomeen ja Itä-Suomeen, koska väestö on hyvin vanhusvoittoista. Pohjois-Suomi on yksi haasteellisimmista alueista siinä mielessä, että miten niin laajalla ja osin harvaan asutulla alueella pystytään järjestämään palvelut, demokratia ja päätöksenteko, Laajala sanoo.

– Toinen ihan selkeä on suuret kaupunkiseudut, joilla paineet ovat hyvin moninaiset. Siellä on positiivista kehitystä, väestö kasvaa ja tulee sitä kautta palvelutarpeita. Siellä on sekä vanhuksia että nuoria. Asuntopolitiikka ja liikennepolitiikka ovat hyvin tärkeitä. Kuntien rajat ehkä ahdistavat asianmukaista maankäytön suunnittelua. Tässä uudistuksessa paine on enemmän kaupunkiseuduilla.
 
Kolme keskeistä kriteeriä peruskuntien muodostamisessa ovat Laajalan mukaan palvelutarpeen kehitys, joka on yhteydessä väestökehitykseen, kuntatalouden kestävyys pitkällä aikavälillä ja yhdyskuntarakenne.

– Kriteerit kuitenkin vaihtelevat alueittain. Kaupunkiseuduilla maankäytön suunnittelu, ympäristö, liikenne ja asuminen nousevat enemmän keskiöön, joillakin alueilla taas talous ja väestökehitys.

Kuntauudistuksen aikataulua on pidetty tiukkana. Rakennetyöryhmän on tarkoitus tehdä karttamuotoinen esitys uudesta kunta- ja palvelurakenteesta vuoden loppuun mennessä. Tammikuun lopussa ryhmä aloittaa aluekierrokset, jotka kestänevät maaliskuuhun. Laajalan mukaan aikataulu pitää.

– Olemme työssä ehkä puolessavälissä. Nyt ainakin näyttää siltä, että pysymme aikataulussa, mutta loppuvaiheessa voi tulla kiire.

(KL / Anni Turunen)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*