Kuntauudistusta runnotaan eteenpäin
Hallitus käsittelee kuntauudistusta tiistaina. Keskiviikkona siitä keskustellaan eduskunnassa.
Nylanderin mukaan suurin kysymys sekä kuntauudistuksessa että siihen liittyvässä sosiaali- ja terveysuudistuksessa (sote) liittyy siihen, mitä palveluvelvoitteita uusille peruskunnille siirretään.
Hän ei usko, että kaikki hallitusohjelman kirjaukset tältä osin toteutuvat.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
–Siinä tapauksessa vahvojen peruskuntien tulisi olla aikamoisia, Nylander sanoo.
Nylanderin mukaan RKP:n eduskuntaryhmä toivoo, että hallituksen ilmoitus olisi mahdollisimman selkeä.
–Pelkona on, että tulee (hallituksen) ilmoitus, joka on täynnä ei mitään, Nylander sanoo.
Aikataulua pidetään epärealistisena
Kristillisdemokraattien puoluesihteeri, kansanedustaja Peter Östman uskoo, että hallitus pysyy aikataulussa kuntauudistuksessa. Hän ei kuitenkaan usko, että kuntien määrä tippuisi alle sadan.
–Kuntakartta sai alkuvaiheessa liian suuren sijan. En usko, että kuntia olisi uudistuksen jälkeen 70, vaan ehkä 130–150, Östman arvioi.
Oululaisella kansanedustajalla Satu Haapasella (vihr.) ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö hallitus pysyisi yhtenä rintamana kuntauudistuksen takana.
Vaikka kuntauudistusta on kritisoitu liian nopeaksi, on tiukassa määräajassa pysyminen mahdollista.
–Ainakin pyrkimys on kova. Pakko siihen on uskoa.
Haapasen mukaan on tärkeää, että kuntia kuunnellaan.
–Liitosten pitää pohjautua vapaaehtoisuuteen, toteaa Haapanen.
Kuntakeskustelu väärissä uomissa
Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman luottaa hallituksen yhtenäisyyteen, vaikka erilaisia näkemyksiä ja painotuksia on.
–Kuntauudistus oli asia, josta oli hallitusohjelmaa tehdessä vähiten vääntöä.
Backman harmittelee, että kuntakeskustelu pyörii kuntien määrän ja asukasmäärän ympärillä, kun pitäisi puhua vahvoista peruskunnista.
–En usko, että opposition linja eroaa peruskunnista puhuttaessa hallituksen ajatuksista kovinkaan paljoa.
SDP on ollut alusta saakka pakkoliitoksia vastaan. Backman ei antaudu koko pakko-keskusteluun. Mitään kuntaa ei lopeteta väkisin. Halutaan vain taata, että kaikille on tarjolla tasavertaiset palvelut.
– Oman kotikuntani Savonlinnan kuntaliitos on mennyt oikein hyvin. Naapurikunta Sulkava taas käytännössä johtaa kuntakapinaa, summaa Backman.
Isot kunnat puolesta, pienet vastaan
Kuntakapinaliikettä pitkin kuntauudistusta masinoimassa ollut Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen (kok.) pelkää, että sosiaali- ja terveysuudistuksen avulla pyritään nyt paikkaamaan kiville mennyttä kuntarakenneuudistusta.
–Pakkoon nojautuvalla uudistuksella ei ole päästy poliittisesti eteenpäin, Ahonen arvioi.
Kuntaliitoksia ovat pääosin kannattaneet isot keskuskunnat. Jyrkintä vastustus on ollut pienemmissä kehyskunnissa, jotka eivät näe uudistuksen tuovan hyötyä.
Kemin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veikko Kumpumäki (vas.) uskoo, että hallitus pysyy hallitusohjelmansa takana.
–Hallituspuolueet ovat luvanneet, että pakkoliitoksia ei tehdä. Olisi aika kinkkinen operaatio muuttaa vängällä perustuslaillisia oikeuksia, jos kunnat eivät itse halua, Kumpumäki arvioi.
Kumpumäki itse näkee kuntaliitokset välttämättöminä.
(KL / STT / Tiina Tuominen, Jussi Valkama)
