Kuntavaaleja ehdotetaan siirrettäväksi huhtikuulle
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
Oikeusministeriön asettama parlamentaarinen työryhmä
ehdottaa kunnallisvaalien siirtämistä lokakuusta huhtikuun kolmanteen
sunnuntaihin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Eduskuntavaalit toimitetaan jo nykyisin kyseisenä
ajankohtana. Huhtikuun kolmannesta sunnuntaista muodostuisi näin yleinen
vaalipäivä, jona toimitettaisiin kahden vuoden välein joko kunnallisvaalit tai
eduskuntavaalit. Samanaikaisesti vaaleja ei järjestettäisi.
Kunnallisvaalien aikaistaminen keväälle merkitsisi
käytännössä sitä, että uusi valtuusto aloittaisi toimintansa kesäkuussa ja
pääsisi päättämään jo seuraavan vuoden talousarviosta ja kunnallisverosta. Näin
vaalien tulos heijastuisi aikaisempaa nopeammin kunnan toimintaan.
Pyrkimyksenä on myös, että vaalien siirto keväälle ja
yleisen vaalipäivän vakiintuminen huhtikuulle lisäisivät äänestysaktiivisuutta.
Työryhmän ehdotuksen mukaan kunnallisvaalit olisivat
ensimmäisen kerran huhtikuussa vuonna 2017. Kunnallisvaalit siis siirtyisivät
säännönmukaisesta ajankohdastaan lokakuusta 2016 ja nykyisten valtuustojen
toimikautta jatkettaisiin vuoden 2017 toukokuun loppuun.
Tasavallan presidentin vaalin siirtämiselle tammikuusta
huhtikuuhun ei työryhmän mukaan ole riittäviä perusteita. Presidentinvaalin
kaksivaiheisuus ja erityinen luonne henkilövaalina puoltavat nykyisen erillisen
vaalipäivän säilyttämistä.
Kunnallinen kansanäänestys mahdolliseksi
kunnallisvaalien
yhteydessä
Työryhmä ehdottaa myös, että neuvoa-antavien kunnallisten
kansanäänestysten järjestäminen sallitaan kunnallisvaalien yhteydessä. Nykyisin
kunnallisten kansanäänestysten järjestäminen vaalien yhteydessä on kielletty.
Kunnallisia kansanäänestyksiä ei työryhmän näkemyksen mukaan
ole perusteltua järjestää valtiollisten vaalien yhteydessä, sillä vaaliteemat
ovat tällöin keskenään hyvin erilaiset.
Vastaavasti valtiollisia kansanäänestyksiä voidaan nykyisin
toimittaa vain valtiollisten vaalien yhteydessä.
Erikseen valmisteltavana oleva nettiäänestyksen käyttöönotto
helpottanee kunnallisten kansanäänestysten järjestämistä. Työryhmän mukaan on
perusteltua valmistella kunnallisia kansanäänestyksiä ja nettiäänestystä
koskevat lainsäädännön muutokset samassa yhteydessä myöhemmin.
Ei muutoksia
kansalaisaloitteen ikärajaan
Kansalaisaloiteoikeuden ikärajaa on ehdotettu alennettavaksi
15 vuoteen nykyisestä 18 vuodesta, mikä edellyttäisi perustuslain muuttamista.
Työryhmän mielestä perustuslain muuttamiseen näiltä osin ei tule nyt ryhtyä.
Hieman yli kaksi vuotta käytössä ollut kansalaisaloite on uutena instituutiona
vasta vaiheessa, jossa se kerää uskottavuutta edustuksellista demokratiaa täydentävänä
osallistumisen välineenä.
Työryhmä ei myöskään pidä tarpeellisena ehdokasasettelua
koskevia lakimuutoksia liittyen tilanteeseen, jossa eduskunta- ja
europarlamenttivaalit järjestetään samana keväänä peräkkäin.
Nykyiset ehdokasasettelun määräajat eivät tällöinkään
välttämättä vaikeuta ehdokasasettelua. Säännönmukaisen vaaliaikataulun mukaan
vaalit osuvat peräkkäin keväällä 2019.
Suomen pitkän aikavälin tavoitteeksi tulisi työryhmän mukaan
asettaa europarlamenttivaalien aikaistaminen samaan ajankohtaan kuin
eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit.
