Kuntavaaleja tuskin aletaan uusia ympäri Suomea, vaikka muuallakin kuin Sipoossa ehdokas on toiminut vaalilautakunnassa. Helsingin hallinto-oikeus päätti viime viikolla, että Sipoossa vaali tulee uusia, koska tarkastuslaskentaan ja ennakkolaskentaan osallistui esteellinen henkilö, eli ehdokas tai tämän puoliso.

– Vastaava ei liene muualla edessä, se on edellyttänyt että vaalituloksesta valitetaan. Muissa kunnissa todennäköisesti vahvistamispäätökset ovat lainvoimaisia, sanoo Kuntaliiton johtava lakimies Heikki Harjula Kuntalehdelle.

Harjula muistuttaa, että hallinto-oikeuden päätös ei vielä merkitse, että Sipoossa toimitettaisiin uudet vaalit. Päinvastoin hän on melko varma, että päätös muuttuu.

– Päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja olen lähes sataprosenttisen varma, että päätös tulee muuttumaan.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)

– Päätös on todella outo. Vaalilautakunnissa voi olla ehdokkaita jäseninä. Lainsäädäntö ei sitä kiellä. Kun voi istua lautakunnassa vaikka koko vaalitoimituksen ajan elävänä mainoksena, niin miten ihmeessä mekaaninen tuloslaskenta olisi eri asemassa?

"Vaalien uusiminen on erikoinen päätös"
 
Harjula ihmettelee myös, miksi hallinto-oikeus määräsi uudet vaalit.
 
– Kaikki äänestysliput ovat edelleen olemassa. Ne voidaan laskea uudestaan. Eihän uusia vaaleja tarvita, jos kaikki on mennyt ok ja faktat ovat olemassa, ja kysymys on hallinto-oikeuden mielestä vain siitä, että ääntenlaskennassa paikalla on ollut esteellisiä henkilöitä. Tämä on vielä käsittämättömämpi osa päätöstä.
 
Jos tilanne ei ole lain vastainen, miksi hallinto-oikeus sitten on tehnyt tällaisen päätöksen? Hallinto-oikeudesta asiaa ei kommentoida, koska päätös ei ole vielä lainvoimainen, eikä Harjulakaan siihen osaa vastata.
 
– Hyvä kysymys. Sitä mekin olemme ihmetelleet.
 
Harjula muistuttaa, että jos muutoksia käytäntöön halutaan, vaalilakia pitää muuttaa niin, että ehdokkaita ei voida valita vaalilautakuntiin.
 
– Sellaista muutosta ei ainakaan toistaiseksi ole vireillä. Kun keskustelu tällä tavoin velloo, niin voisi sellaisenkin lain säätää. Kautta aikojen on kuitenkin ollut mahdollista, että ehdokkaat ovat vaalilautakunnissa mukana.

Päätös muuttuu lainvoimaiseksi, jos siitä ei valiteta 30 vuorokauden kuluessa.

– Keskuvaalilautakunnan pitää ensin päättää valittamisesta muodollisesti, mutta voidaan pitää varmana, että tulemme valittamaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Keskusvaalilautakunnan kokous on luultavasti ensi viikolla, sanoo Sipoon kunnansihteeri Peter Stenvall.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Luitko jo?