Kuntien eriarvoisuuden pelätään kasvavan
Valtionosuusuudistuksen häviäjät ovat pieniä syrjäkuntia, mutta ei hyötykään suuriin keskuksiin valu.
Kommentin mukaan uudistus rankaisisi kohtuuttomasti todella pienen verotuoton kuntia.
”Esitys muuttaa nykyistä järjestelmää vähemmän tasaavaan suuntaan, lisää kuntien välistä eriarvoisuutta ja vaarantaa valtiovallan kunnille antamien tehtävien rahoittamista”, kannanotossa todetaan.
Polvijärvi menettäisi uudistuksessa 113 euroa per asukas, mikä on vielä aika kaukana suurimpien menettäjien luvusta.
Joissakin kunnissa on laskettu, että uudistus edellyttäisi jopa neljän prosenttiyksikön nostoa kuntaveroon.
Valtionosuusjärjestelmän suurin häviäjä olisi Merikarvia, jonka osuudet putoaisivat 625 euroa per asukas. Yhteensä 13 kunnassa pudotukset olisivat yli 400 euroa, ja kunnat ovat yleensä melko pieniä: Eurajoki -479, Kinnula – 524, Kivijärvi -432, Kuhmoinen -417, Kemijärvi -462, Luhanka -505, Merikarvia -625, Pelkosenniemi -568, Rautavaara -485, Rautjärvi -428, Suomussalmi -410, Tervola -465 ja Utajärvi -402 euroa asukasta kohti.
Mutta eivät voittajatkaan suuria keskuksia ole, kun lasketaan hyöty per asukas.
Suurin hyötyjä olisi Siikajoki, 302 €/asukas. Yli 200 euroa per asukas hyötyisivät Evijärvi 274, Juankoski 202, Raahe 259, Sievi 233 ja Utsjoki 241 euroa asukasta kohti.
Helsinki hyötyisi 43 euroa per asukas, mutta sen summan kokoamiseen tarvitaan yli 20 kuntaa, jotka menettäisivät miljoona euroa, kun kyseessä on kustannusneutraali uudistus.
Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alussa, mutta siirtymäaika kestäisi vähintään viisi vuotta niin että ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen pudotus ei ylittäisi 50 euroa per asukas.
Nyt päättyneen ensimmäisen kommenttikierroksen jälkeen selvitysmies Arno Miettinen tekee lopullisen esityksensä, jonka on määrä valmistua tammikuun loppuun mennessä.
Sen jälkeen on vuorossa kuntien virallinen kuulemiskierros. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014
Uudistuksen tarkoitukseksi on ilmoitettu muun ohella järjestelmän yksinkertaistaminen ja muuttaminen vastaamaan paremmin tämän päivän tilannetta. Painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ovat noin kahdeksan miljardia euroa, mikä vastaa 22:ta prosenttia kuntien käyttötuloista.
![]()
Useimmissa valtionosuusjärjestelmän uudistusesityksen mukaan menettävissä kunnissa ikärakenne on keskimääräistä korkeampi ja verotulokertymä keskimääräistä heikompi.
Esimerkiksi Polvijärven virkamiesjohdon kommentissa ehdotetaan esitystä muutettavaksi siten, että laskennallisia kustannuksia tulisi nostaa ikäryhmissä yli 65-vuotiaat ja laskea ns. aktiiviväestön osalta, eli ikäryhmässä 19–64-vuotiaat.
Kommentin mukaan uudistus rankaisisi kohtuuttomasti todella pienen verotuoton kuntia.
”Esitys muuttaa nykyistä järjestelmää vähemmän tasaavaan suuntaan, lisää kuntien välistä eriarvoisuutta ja vaarantaa valtiovallan kunnille antamien tehtävien rahoittamista”, kannanotossa todetaan.
Polvijärvi menettäisi uudistuksessa 113 euroa per asukas, mikä on vielä aika kaukana suurimpien menettäjien luvusta.
Joissakin kunnissa on laskettu, että uudistus edellyttäisi jopa neljän prosenttiyksikön nostoa kuntaveroon.
Valtionosuusjärjestelmän suurin häviäjä olisi Merikarvia, jonka osuudet putoaisivat 625 euroa per asukas. Yhteensä 13 kunnassa pudotukset olisivat yli 400 euroa, ja kunnat ovat yleensä melko pieniä: Eurajoki -479, Kinnula – 524, Kivijärvi -432, Kuhmoinen -417, Kemijärvi -462, Luhanka -505, Merikarvia -625, Pelkosenniemi -568, Rautavaara -485, Rautjärvi -428, Suomussalmi -410, Tervola -465 ja Utajärvi -402 euroa asukasta kohti.
Mutta eivät voittajatkaan suuria keskuksia ole, kun lasketaan hyöty per asukas.
Suurin hyötyjä olisi Siikajoki, 302 €/asukas. Yli 200 euroa per asukas hyötyisivät Evijärvi 274, Juankoski 202, Raahe 259, Sievi 233 ja Utsjoki 241 euroa asukasta kohti.
Helsinki hyötyisi 43 euroa per asukas, mutta sen summan kokoamiseen tarvitaan yli 20 kuntaa, jotka menettäisivät miljoona euroa, kun kyseessä on kustannusneutraali uudistus.
Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alussa, mutta siirtymäaika kestäisi vähintään viisi vuotta niin että ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen pudotus ei ylittäisi 50 euroa per asukas.
Nyt päättyneen ensimmäisen kommenttikierroksen jälkeen selvitysmies Arno Miettinen tekee lopullisen esityksensä, jonka on määrä valmistua tammikuun loppuun mennessä.
Sen jälkeen on vuorossa kuntien virallinen kuulemiskierros. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014
Uudistuksen tarkoitukseksi on ilmoitettu muun ohella järjestelmän yksinkertaistaminen ja muuttaminen vastaamaan paremmin tämän päivän tilannetta. Painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ovat noin kahdeksan miljardia euroa, mikä vastaa 22:ta prosenttia kuntien käyttötuloista.
Lisää aiheesta:
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
