Kuntien talousarvion laatijat helisemässä – näin epätietoisessa tilanteessa ei budjettia ole aiemmin tehty

Valtiovarainministeriö julkaisee maanantaina kuntatalousohjelmansa sekä esittelee tiistaina webinaarissaan kuntatalouden kehitysarvion ja kunnittaiset painelaskelmat. Millaisissa tunnelmissa niitä odotetaan kuntapuolella?

– Meillä on kaksi poikkeusvuotta käsillä eivätkä nämä vuodet ole veljeksiä keskenään. Talousarvion laatiminen on nyt tavallista hankalampaa, sanoo Kuopion vt. talousjohtaja Jaana Kuuva.

Viime vuosi oli koronan takia kovin dramaattinen, ja vaikka tänä vuonna on palattu ainakin osin normaalimpaan, tavanomaiseksi tätäkään ei voi kutsua.

– Tällaisesta tilanteesta pitäisi ponnistaa ja arvioida kuntalaisten käyttäytymistä asiakkaina eri palveluissa, Kuuva sanoo.

Kunnissa tulisi kyetä ennustamaan, missä määrin palataan vanhoille hyville urille, toisin sanoen käytetään hyväksi liikunta- ja kulttuuripalveluja ­– siis edistetään hyvinvointia monipuolisesti.

Varmuutta ei ole siitäkään, minkä verran ihmiset jatkavat etätöissä. Tämä vaikuttaa joukkoliikenteeseen.

– Iso kysymysmerkki on myös, millä tavalla todellisuudessa hoito- ja hoivavelka iskevät. On otettava huomioon, että myös opetuspuolella on oltu poikkeuksellisessa maailmassa. Millaisia heijasteita sieltä on tulossa, miten lapset ja nuoret oireilevat?

Kuuva sanoo, että palvelutarpeen arviointi on talousarviota parhaillaan laadittaessa todella vaikea paikka.

Ja heti perään ne vieläkin isommat kysymykset: millaiset ovat kuntien rahoituksen ratkaisut. Kuuva sanoo, että tuoreessa valtiovaranministeriön budjettiesityksessä puhuttiin jo sadoista miljoonista euroista, joilla nakerretaan kuntien rahoitusta.

– Uskomme ja luotamme, että pääministerin suulla tehdyt lupaukset kuntien koronakustannusten välittömistä korvauksista todellakin pitävät paikkansa.

Listassa iso kysymysmerkki on myös hyvinvointialueen valmistelun. Siihen mennään sumussa, mikä ei todellakaan helpota kuntien talousarvion laatijoiden työtä.

– On hämmästyttävää, että valtio ei tuota meille tuoreita laskelmia. Meidän tulee saada tietää, miltä summat vuodelle 2023 näyttävät. Tietoa pitäisi saada hyvin vikkelästi, sillä se vaikuttaa meidän tämänhetkiseen tekemiseemme. Kaupunki on aika toisen näköinen vuoden 2023 alussa.

Kuuva muistuttaa, kuinka valtio on joka käänteessä korostanut tiedolla johtamista ja ajantasaisen ja tuoreen tiedon merkityksellisyyttä.

– Tässä hankkeessa tuo on unohdettu. Ministeriöiden pitäisi tehdä nyt yhteistyötä, tietopohjasta on kunnissa huutava pula.

Budjettiin virkavirheitä?

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo, että kunnilla on edessään valtavan haasteellinen vuosi, jota leimaa menojen kasvu ja tulojen lasku. Hän pohtii, mahtaako hallituskaan ymmärtää, millaisia vaikutuksia ensi vuodelle esitetyllä valtionosuusleikkauksella on kuntien perusrahoitukseen.

Kunnat joutuvat ottamaan huomioon tulossa olevat leikkaukset ensi vuoden talousarviota laadittaessa.

Kuluvan vuoden korona-avustukset on vielä saamatta, eikä tiedetä, milloin ne tulevat.

– Kuluvaa vuotta leimaa myös ennätyksellisen laaja palveluiden kehittämisrumba, joka yhdistyy käsinkosketeltavaan työvoimapulaan osaavista arjen tekijöistä.

Kuopion Kuuvan mainitsemien sote-siirtymäkustannusten epäselvyys sotkee tulevien vuosien arviointia koko kuntakentällä.

– Epätietoisuus koskee myös laajemmin soteen liittyvien toimintojen huomioimista ja eriyttämistä kuntien taloudenpidossa. Ymmärrän oikein hyvin, että kunnissa mietitään jopa, tehdäänkö budjetointia laadittaessa virkavirheitä ja millaista sotkua tulee, jos lukemia ei talousarvioon saada oikein.

Punakallio sanoo, että ei toisaalta valtiollakaan ole helppo tehtävä sote-siirtymän laskelmissa eikä kukaan tiedä vielä, mihin lopulliset tasot asettuvat.

– Olisi kuitenkin hyvä saada tuoreimpia tietoja. Se olisi hyväksyttävämpi lähtökohta kuin tehdä talousarviota kevään laskelmiin perustuen.

Tehtäviä priorisoitava

Kuntatalousohjelmissa on paljon tietoa. Punakallion mielestä siinä tosin esitetään päätökset hallitukselle myönteisessä valossa.

Kunnille myönteisiä asioita on toki tehty. Esimerkiksi veroperusteisten tehtävien heikennyksiä korvataan ja laajenevat tehtävät pyritään korvaamaan kokonaan.

Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi, että valtio velkaantuu rajusti.

Punakallio pohtii, kuinka julkistalous selviää jo lähitulevaisuudessa nykytahdin menojen kasvusta ja velkaantumisesta.

Toisaalta valtio voi velkaantua, mutta samaan aikaan kuntien on kyettävä kattamaan ylittämänsä menot.

Hän kysyy, kuinka kaikki tehtävät lopulta rahoitetaan, sillä nykyinen velanottotahti ei voi jatkua loputtomiin.

– Vuoden 2023 kehysriihestä onkin tulossa äärimmäisen hankala, sillä siihen on kasattu jo nyt mittavia menojen kasvupaineita sekä verojen kevennystoiveita.

Punakallio toivoo nykyistä vahvempaa priorisointia. Hän sanoo, että priorisoinnin esiintuominen ja siitä muistuttaminen julkisessa taloudessa pitäisi olla erityisesti valtiovarainministeriön tehtävä.