Kuntien tiukka taloustilanne näkyy yt-neuvotteluina ja säästöohjelmina
Vaikka henkilöstö potkuilta säästyy hyvin usein kuntien yt-neuvotteluissa, niin jatkuva väen väheneminen eläköitymisen kautta näkyy väkisellä työssäjaksamisessa. Toisaalta ei kunnillakaan rahaa liikaa ole. (Kuva: Ville Miettinen)
Alkuvuoden aikana on kuntien suunnasta kantautunut huonoja talousuutisia riittämiin. Kun kuntien yt-neuvottelut olivat laskussa vuodesta 2013 lähtien aina viime vuoteen saakka, niin tänä vuonna on suunta muuttunut.
Kuntatyönantajat tiedusteli perinteiseen tapaan ennen vuodenvaihdetta kuntaorganisaatioilta tarvetta yt-neuvotteluihin kuluvan vuoden aikana, jolloin 20 kuntaorganisaatiota ilmoitti neuvotteluja joutuvansa käymään. Valitettavasti yt-neuvotteluja tullaan käymään selvästi enemmän.
-Yt-menettelyyn aloittavien organisaatioiden määrän kasvu ei kovin suuri yllätys ollut. Vuosi 2017 oli kuntien talouden kannalta hyvä ja viime vuosi taas huono. Tilanteet vaihtelevat kunnissa hyvin nopeasti, työmarkkinajohtaja Markku Jalonen muistuttaa.
Yt-neuvotteluja on käyty, käydään tai tullaan tämän vuoden aikana käymään niin pienissä kuin suurissa kunnissa. Mukana on myös niin vanhoja kuntayhtymiä, kuin uusia toimijoita.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Siellä on hyvin erilaisia kuntatoimijoita ja mitään yhteistä selittävää tekijää ei ole. Esimerkiksi Kymsotessa yt-menettely koskee koko henkilöstöä, mutta monessa organisaatiossa ne ovat hyvin pieneen ryhmään rajattuja, Jalonen toteaa.
Irtisanomiset harvinaisia
Vaikka yt-neuvottelut yksityisellä sektorilla päättyvät lähes poikkeuksetta irtosanomisiin ja lomautuksiin tuotannollisista ja taloudellista syistä, niin kuntapuolella tilanne on yleensä toinen. Kun suuren laman aikaan vuonna 1993 peräti 21,6 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä lomautettiin, niin viime vuonna lomautettiin vain 0,02 prosenttia koko kunta-alan väestä.
Tyypillistä kunta-alan yt-menettelyille onkin, että niissä hyödynnetään palkkakustannuksista säästöjä hakiessa ensisijaisesti eläköitymistä ja määräaikaisten työsuhteiden päättymistä.
-Aika harvoin työntekijöitä irtisanotaan tuotannollisin ja taloudellisin syin. Yt-menettelyyn yhdistetään myös palveluorganisaation muutos, jolloin katsotaan laajemmin koko kunnan palveluja, Jalonen muistuttaa.
Antti Rinteen hallitusohjelma ja sen toteuttaminen on yksi asia, jota kuntasektorilla seurataan tarkkaan. Ja siihen on todellakin aihetta.
-Iso kysymys on, kykeneekö valtio rahoittamaan sataprosenttisesti kunnille tulevat uudet tehtävät. Se on oleellista kuntien talouden kannalta. Siellä on myös iso käppi, kun verrataan hallituksen ja esimerkiksi Kuntaliiton ja KT:n laskelmia tulevista kustannuksista, työmarkkinajohtaja Markku Jalonen muistuttaa.
Sote-kustannuksiin vastataan palvelurakenteen muutoksilla
Torstaina myrskyvaroituksen antoi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Tuoreessa osavuosikatsauksessa alijäämän suuruudeksi ennakoidaan tämän vuoden osalta 33,8 miljoonaa euroa. Yhtymän johdossa on todettu, etteivät aiemmat toimet riitä taloutta tasapainottamaan ja säästöjä kasamaan.
Näin ollen yhtymähallitus saa pöydälleen 17. kesäkuuta esityksen yt-neuvottelujen käynnistämisestä. Yt-menettely koskisi koko organisaatiota, kaikkia toimintoja ja koko henkilöstöä. Tarkoitus on perata läpi paitsi oma organisaatio ja sen toimintaprosessit, myös ulkoistetut tukipalvelut ja palveluverkko.
Sama on tilanne myös yhdessä tuoreimmista toimijoista sote-kentällä. Vuoden vaihteessa aloittanut Kymsote on käynnistänyt yt-neuvottelut, jossa säästötavoite on 25 miljoonaa euroa. Työntekijöiksi muunnettuna summa tarkoittaa 500 työpaikkaa.
-Kuntayhtymän suurimpana omistajana Kouvolalle on erittäin tärkeää, että Kymsotessa katsotaan nyt tarkkaan läpi, millaisella palveluverkolla tässä maakunnassa jatkossa toimitaan, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka arvioi
Kouvolassa tukala tilanne
Kouvolassa käytiin niin ikään yt-neuvottelut kevään ja alkaukesän aikana. Neuvottelut päättyivät tiistaina 11.6. Maanantaina 17.6. kaupunginhallitus saa käsiteltäväkseen tuoreen esityksen neuvottelujen tiimoilta. Vuoden 2020 loppuun mennessä sadan henkilötyövuoden vähennystä ja vuoden 2021 aikana pitäisi löytyä vielä 60 henkilötyövuoden verran vähennystä. Kovia irtisanomisia pyritään välttämään ja eläköitymistä hyödyntämään.
-Meillä on paljon tehtävää palveluverkon kehittämisessä, vaikka esimerkiksi viime vuonna päätettiin reilun kymmenen perusopetuksen koulun lakkauttamisessa. Jos tämän kokoisessa kaupungissa on esimerkiksi viisi uimahallia ja viisi lukiota, niin jokainen kuntataloutta ymmärtävä tietää, että jotain pitää tehdä, Toikka toteaa.
Joka tapauksessa kaupungin palvelurakenteeseen tullaan lähivuosina puuttumaan melkoisen kovalla kädellä. On nimittäin pakko, sillä viime vuonna alijäämää kertyi taseeseen 26 miljoonaa euroa ja tämän vuoden ennuste on 17 miljoonaa.
-Meidän taloustilanne on erittäin haastava. Uuden Kouvolan aikana ei ole kumulatiivista ylijäämää kertynyt lainkaan. Ja vaikka meillä ei taseessa alijäämää olekaan, niin todellisuudessa meille on kertynyt näinä vuosina rakenteellista alijäämää noin 80 miljoonaa. Taloutta on pidetty pinnalla esimerkiksi rahastoja purkamalla, Toikka kertoo.
Monessa kuntaliitoskunnassa on havaittu, että palveluverkon karsiminen ei mikään yksinkertainen juttu ole. Ei etenkään silloin, jos punakynä käy meidän kylän palvelujen kimppuun.
-Minä uskon, että nyt meidän päättäjiltämme löytyy poliittista tahtoa päätöksentekoon. Tosiasiat pitää tunnustaa, kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.
Lue myös: Päivitetty uutinen Kouvolan yt-neuvottelujen päättymisestä
Säästövastuuta kuntayhtymiin
Kovalla kädellä valtion taholta viime vuosina koeteltu Savonlinna sai omat yt-neuvottelunsa päätökseen huhtikuun puolivälissä. Henkilöstömenoissa haettiin 4,8 miljoonan euron säästöjä vuosille 2019-2022 ja se kaupungin arvion mukaan saavutettiin. Kun säästöpakettiin sisältyi muitakin keinoja henkilöstöön kohdistuneiden toimien lisäksi, niin kokonaisuudessa taloutta tasapainotetaan vuosien 2019-2022 välisenä aikana 14 miljoonalla eurolla.
-Valmistelu oli erittäin vaikeaa, koska kaupungin henkilöstöä on jo vähennetty noin 200 ja lisäksi taloussuunnitelma sisälsi jo 49 henkilötyövuoden vähentämisen. Nyt käydyissä neuvotteluissa päädyttiin yhteisesti vielä 55 henkilötyövuoden lisävähennykseen eli henkilöstöä tullaan vähentämään yhteensä 104 henkilötyövuodella. Tämän seurauksena palvelujen taso ja määrä tulevat merkittävästi heikkenemään, arvioi kaupunginjohtaja Janne Laine heti neuvottelujen päättymisen jälkeen.
Savonlinnan talouden tasapainottamisessa on sälytetty 3 miljoonan euron osuus Sosterille, joka tuottaa kaupungille ja lähikunnille sote-palveluja. Onko realistista odottaa, että teiltä löytyy vielä kolmen miljoonan euron säästöt Savonlinnan kaupungille vuosien 2019-2022 aikana kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro?
-Tuollaiset säästöt rupeavat näkymään jo palvelurakenteessa. Lomarahaleikkaukset päättyvät ja meillä se merkitsee miljoonan euron kustannusta. Työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät maaliskuussa 2020 ja ei ne palkat ainakaan laske. Kuntatalouden kannalta oleellista on, palautuvatko valtionosuuksista tehdyt leikkaukset takaisin kunnille ja kompensoidaanko kunnille tulevat uudet tehtävät täysin, Peitsaro vastaa.
Sosterissa kulut kasvoivat vuonna 2018 vain 0,4 prosenttia. Alle talousarvion jäätiin erikoissairaanhoidossa (-2,3, %), perusterveydenhuollossa (-3,4 %) sekä tukipalveluissa (-4,3 %). Vain sosiaalipalveluissa kirjattiin kasvua +6,4 % asiakkaiden tarvitsemien palveluiden ostamisen ja avustusten kasvun vuoksi.
-Meillä on ollut ehkä realistinen talousarvio hoidontarpeeseen nähden. Toisaalta paljon olemme kyllä kehittäneet vuosien saatossa toimintaamme, Panu Peitsaro arvioi.
Ei varaa yt-neuvotteluihin
Rovaniemellä on alkuvuoden ajan pohdittu mistä kaupunginvaltuuston edellyttämät 50 miljoonan euron säästöt vuosien 2019-2022 aikana otetaan. Alkuvuoden neljän ensimmäisen kuukauden tulos oli 12,9 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun koko tämä vuosi oli budjetoitu 9,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kaikesta huolimatta Rovaniemellä arvioidaan, ettei yt-neuvotteluja väen vähentämiseksi tarvitse pitää.
-Meillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia vähentää väkeä. Rovaniemi kasvaa koko ajan ja samoin palvelujen tarve. Henkilöstö vähenee eläköitymisen kautta, mutta yt-neuvotteluihin meillä tuskin on edes varaa. Toki organisaatiorakenteita on muokattava, palveluverkostoa tiivistettävä ja palvelutasoja ja -malleja tarkasteltava uudelleen koko organisaatiossa, kaupunginjohtaja Esko Lotvonen arvioi.
Myös Lapissa kannetaan huolta valtionosuuksien leikkauksista ja kunnille tulevista uusista tehtävistä. Kuntaministeri Sirpa Paatero vakuutti valtionosuuksiin rahat löytyvän, mutta jostain syystä kuntakentällä elää epävarmuus.
-Paljon riippuu siitä, miten valtionosuusleikkauksia kunnille palautetaan ja miten uusiin tehtäviin saadaan valtiolta rahoitusta. Meillä edellisen hallituksen valtionosuusleikkaukset ovat vuositasolla olleet noin 12 miljoonaa euroa, Lotvonen toteaa.
Tulos tai väkeä ulos
Ongelmia on myös koulumaailmassa. Ammatillista koulutusta Vaasassa tarjoavassa Vamiassa pitää jatkossa tullaan toimeen 32 henkilöä nykyistä pienemmällä työntekijämäärällä. Vuonna 2017 aloittanut Vamia on Vaasan kaupungin ylläpitämä monialainen ammatillinen oppilaitos.
-Me ei olla päästy tavoitteisiin. Ensi vuoden rahoituksemme pohjautuu vuoden 2018 opiskelijavuosien toteutuneeseen määrään. Toteutunut määrä jäi viime vuonna 175 opiskelijavuotta pienemmäksi, kuin tavoitteemme 2604 opiskelijavuotta. Valtionosuusmuutoksilla on myös merkitystä. Esimerkiksi metallialan osalta tuki on 2000 euroa pienempi kuin aiemmin, rehtori Åsa Stenbacka toteaa.
Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät kesäkuun alussa. Seitsemän määräaikaisen virka- tai työsuhdetta ei jatkettu. Eläkkeelle lähtee varmuudella 9 henkilöä. Irtisanominen odottaa 16 työntekijää, ellei heille löydy töitä Vaasan kaupungilta.
-Kaikilla on mahdollisuus olla töissä vuoden 2019 loppuun saakka riippumatta irtisanomisajasta. Tällä hetkellä kaupungilla on myös avoinna työpaikkoja, joihin irtisanomisuhan alaisilla on etuoikeus, mikäli pätevyys riittää, Stenbacka kertoo.
Juttua muokattu 13.6. klo 7.30: Päivitetty Kouvolan yt-neuvottelujen tilannetta käsittelevä kohta.
Totta tämäkin. Valinnanvapauskokeilut päättyvät Suomessa– yksityiselle vaihtaneet palaavat elokuussa julkisen terveyskeskuksen asiakkaiksi.
Kokeilujen piti edetä pilottivaiheeseen. Suunnitelmat peruuntuivat, koska sote-uudistus kaatui.
Sirpa Paateron lupaamat valtionosuudet kunnille ovat erittäin tärkeässä roolissa tulevalla hallituskaudella.
Virolahti, Miehikkälä, Hamina, Kotka,Kouvola ja Pyhtää perustaneet Kymsote- nimisen kuntayhtymän. Viisi kuukautta toimiessaan menot kasvaneet valtaviin mittasuhteisiin. Supistuksia tehdään kaikkein edullisimmasta hoidosta eli perusterveydenhoidosta.
Hoitoketjut kuitenkin kunnossa. Kulkuyhteydet eivät riitä kauemmas karkaaviin hoitopalveluihin. Hyvin sekavaa……