Kuntaliitossa ollaan huolissaan rahoituksen lisäksi alueuudistuksen aikataulusta.

– Eniten pelottaa, että kunnilta lähtee iso osa niiden rahoituksesta mutta vastuut ja velat jäävät. Kuntien pitäisi pystyä investoimaan tulevaan, mutta samaan aikaan valtio jakaa uusia, vain osittain rahoitettuja tehtäviä.

Näin kommentoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kuntien taloustilannetta hyvinvointialueuudistusta rakennettaessa.

Karhunen keskusteli uudistuksesta Kuntamarkkinoiden studiossa yhdessä Kuntaliiton varatoimitusjohtajien Timo Reinan ja Hanna Tainion kanssa.

Karhunen on huolissaan myös isojen kaupunkien tilanteesta. Niiden tulisi pitää maan kasvua yllä, mutta jos isot alkavat yskiä, kaikkien tilanne heikkenee.

Reina sanoo, että siirtymävaihe on erittäin kriittinen. Kuntien on kalibroitava tänä syksynä tuloveroprosenttinsa vuoden 2023 loppuun asti. Samaan aikaan talouden parametrit ovat isossa muutoksessa.

– Valtio päivittää soten siirtolaskelmia kaiken aikaa. Vaikka laskelmat ovat epävarmoja, kuntien olisi saatava pian jonkinlainen pohja omiin laskemiinsa.

Sotemenojen siirtyminen pois kunnista helpottaa jatkossa talouden ennakoitavuutta. Valmiuden korjausliikkeisiin täytyy kuitenkin säilyä edelleen.

Riskiarvio tiukasta aikataulusta

Tainio haluaa kiinnittää huomiota uudistuksen tiukkaan aikatauluun. Kun hyvinvointialueita hieman muistuttavia hyvinvointikuntayhtymiä on rakennettu, viisikin vuotta on tuntunut liian lyhyeltä.

– Aika vaikealta näyttää nyt. Tammikuun valtuustovaalien jälkeen vuoden 2023 alkua lasketaan päivissä. Tilannetta vaikeuttaa sekin, että muutoskustannuksiin on myönnetty vain vähän euroja. Nyt kunnat maksavat ja käyttävät väkeään muutoksen tekemiseen.

Reina arvioi, että ollaan pitkälle ensi keväässä ennen kuin alueilla on kyky valmistella päätöksiä.

– Koska kyseessä on ihmisten henki ja terveys, saatetaan aikataulusta joutua tekemään riskiarvio.

Hänen mielestään ei ole mitään estettä arvioida uudelleen, nousevatko riskit liian suureksi tiukan aikataulun takia.

– Ei tule peruuttamatonta vahinkoa, jos hyvinvointialueiden aloitusta lykätään vuodella. Mutta hätäisyyden takia vahinkoa voi syntyä.

Reina pitää todennäköisenä, että riskiarvio vuoden 2023 aloituksesta joudutaan tekemään.

Tainio muistuttaa, että kyseessä on nyt paljon enemmän kuin rakenneuudistus. Myös muun muassa mahdollista hyvinvointialueiden verotusta pohditaan. Entä mitä tarkoittaa, kun monikanavarahoitus puretaan?

Riskinä, että ruvetaan riitelemään

Entä millainen olisi ihanteellinen hyvinvointialueen ja kunnan suhde?

Karhusen mielestä siinä palveluketjut toimivat saumattomasti. Asukkaat eivät huomaa, milloin organisaatiot vaihtuvat.

Riskinä kuitenkin on, että esimerkiksi siirtymässä varhaiskasvatuksesta tai perusopetuksesta hyvinvointialueen oppilashuoltoon syntyy katkoksia.

– Monialaisuus ja moniammatillisuus ovat tosi tärkeitä.

Karhusen mielestä toinen iso riski on, että ruvetaan riitelemään. Jo nyt ilmassa on paljon puhetta siitä, että kunnat ja hyvinvointialueet ovat ikään kuin vastakkaisia.

– Nyt pitää hakea isoa kokonaisuutta, jossa tuetaan puolin ja toisin.

Pelko liittynee ainakin osittain siihen, että hyvinvointialueesta tulee kiinteä valtionhallinnon osa ja paikallisuus menetetään.

Reina sanoo, että yhteistä on kuitenkin paljon. Yhteistä toimintaa yhdistävät samat asukkaat, jotka ovat samalla veronmaksajia ja palvelujen tarvitsijoita. Hyvinvointialue järjestää palvelujaan kuntalaisille pitkälti kuntien tiloissa.

– Jos tätä ei rakenneta fiksusti, väliinputoamisten riski kasvaa. Mutta kun lähdetään asukkaan näkökulmasta, on vaikea nähdä sovittamatonta ristiriitaa.

Kolmikon toive kuuluu, että myös valtionhallinto eri ministeriöineen kykenee uudistuksessa myös keskenään saumattomaan yhteistyöhön.

Katso kolmikon keskustelu: Tulevaisuuden kunnat ja hyvinvointialueet

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*