Kuntien valtuustoihin aiempaa vähemmän päättäjiä

 

Valtuustopaikkojen määrään vaikuttavat kuntien asukasmäärien muutokset ja kuntaliitokset. Yleisimmin valtuustossa on joko 21 tai 27 valtuutettua. Tämän kokoisia valtuustoja on yhteensä 145 kunnassa.

 

Tulevan kuntavaalikauden valtuustokoko määräytyi sen mukaan, mikä oli kunnan asukasluku vuoden 2012 toukokuun lopussa.

 

 

Neljässätoista kunnassa valtuuston koko pienenee asukasluvun vähenemisen takia. Ne ovat tyypillisimmin 4 000–8 000 asukkaan kuntia.

 

Enintään 2 000 asukkaan kunnat voivat päättää, onko valtuusto 17-jäsenisen sijasta 13- vai 15-jäseninen. Tällaisia ”minivaltuustoja” on yhteensä kuudessa kunnassa eli Lestijärvellä, Luhangalla, Merijärvellä, Pelkosenniemellä, Pyhännällä ja Utsjoella.

 

 

Espoossa, Lumijoella ja Petäjävedellä asukasluku on noussut niin paljon, että valtuuston koko suurenee.

 

Suomen kunnista suurin valtuusto on Helsingissä, jossa on kaikkiaan 85 valtuutettua. Muiden Pohjoismaiden pääkaupungeista Oslossa on 59, Kööpenhaminassa 55 ja Tukholmassa 101 valtuutettua.

 

– Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa säädellään valtuustojen kokoa varsin tarkasti. Suomessa on pohjoismaisittain myös suhteellisen suuret valtuustot kuntien asukaslukuun verrattuna, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom vertaa.

 

 

Kuntaliitoksessa yhdistyvät kunnat voivat sopia, että valtuutettuja valitaan uudessa kunnassa enemmän kuin kuntalaissa säädetään. Tällainen sopimus on voimassa ensimmäisen kokonaisen kuntavaalikauden ajan.

 

Kuntaliitoksen takia vuoden 2012 kuntavaaleissa valitaan laajennettu valtuusto kuudessa kunnassa. Suurennettu valtuustokoko on käytössä Kurikassa, Loviisassa, Maskussa, Mikkelissä, Sastamalassa ja Vaasassa. Näissä kunnissa valtuustopaikkoja on yhteensä 64 enemmän kuin asukasluku edellyttäisi.