Kuntarakennelakiin tehtävillä muutoksilla halutaan kannustaa kuntia vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Kunnille ei kuitenkaan kelpaa ministeriön ajatusmalli siitä, että kannustinraha löytyisi valtionosuuksia leikkaamalla. (Kuva: Ville Miettinen)

Harkinnanvarainen yhdistymisavustus kiinnostaa kuntia, mutta reunaehtojakin kunnilta löytyy. Lausuntokierroksella olleet muutokset kuntarakennelakiin keräsivät kritiikkiä etenkin sen suhteen, että yhdistymisavustuksiin vuosittain käytettävät 10 miljoonaa euroa leikattaisiin kuntien yhteisestä peruspalvelujen valtionosuuspotista.

Lausunnonantajien mukaan esitettyjä muutoksia sinänsä pidetään tarpeellisina. Tarpeellisena pidetään myös kuntaliitoksen seurauksena menetettyjen valtionosuuksien korvaamista. Ylimääräisen rahankaan ei tosin uskota kaikkia ongelmia ratkaisevan.

Erillinen määräraha – ei entisestä leikaten

Suuri osa kuntia korosti lausunnoissaan sitä, että yhdistymisavustuksiin on varattava erillinen määräraha.

-Kuntarakennelakia ei pidä uudistaa niin, että se vähentää kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia. Kannustinjärjestelmän pitää olla houkuttava, Raahen kaupungin lausunnossa todetaan.

Jos lisärahoitus hoidetaan vain leikkaamalla tarvittavat varat peruspalvelujen valtionosuuksista, niin parempi luopua koko kuntarakennelain muutoksista. Tätä mieltä oltiin Vihdissä.

– Kuntarakennelakia ei tule uudistaa niin, että se vähentää kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia, vaan kaikki kuntaliitoksiin liittyvät rahoitukset pitää tulla kokonaan valtiolta. Mikäli valtion rahoitus ei ole mahdollista, ehdotetuista kuntarakennelain muutoksista tulee luopua, Vihdin suunnasta lausutaan.

-Jos valtion tavoitteena on kannustaa vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin, on vähintäänkin kyseenalaista, että tämä taloudellinen kannustin on ajateltu rahoitettavan kaikkien kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta, kiteytetään asia Lappeenrannan osalta.

Varmuus avustuksesta

Samoin kaivattiin tietoa yhdistymisavustuksen suuruudesta jo ennakkoon, jotta tuleva tukipotti olisi tiedossa päätöstä tehdessä. Nyt kunnat kokevat ilmassa olevan liian paljon epävarmuustekijöitä.

Pudasjärven kaupunki näki haasteellisena lakiehdotuksesta kohdan, jonka mukaan avustuksen myöntäminen olisi kuitenkin ehdollinen siten, että sitä voitaisiin myöntää vain valtion talousarviomäärärahojen puitteissa.

-Kuntien tulee olla tietoisia kuntien yhdistymispäätöksiä tehdessään, miltä osin ovat saamassa valtion avustusta mahdollisten kuntaliitoksen aiheuttamien välittömien kustannusten kattamiseksi, Pudasjärveltä todetaan.

Tukea elinvoimaan – ei liitoksiin

Luumäen lausunnossa muistutettiin maailman muuttuneen melkoisesti hallitusohjelman kirjoittamisen jälkeen. Korona on ajanut kuntatalouden ahdinkoon, josta selviämiseen tarvitaan valtion apua. Mutta Luumäellä lääke tähän ei olisi suinkaan kuntaliitokset. Ei sitten pakolla tai vapaaehtoisesti.

-Valtio on tukenut ja joutunee vielä muutaman vuoden ajan tukemaan kuntataloutta täysin toisella tasolla kuin hallitusohjelmaa kirjoitettaessa voitiin arvioida. Tämän vuoksi on kyseenalaista, onko järkevää ja oikeudenmukaista suunnata valtion varoja harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen ja valtionosuuskompensaatioihin ainakaan ennen vuotta 2025. Valtion varat tulee kohdentaa kuntien elinvoimaisuuden tukemiseen aikana, jolloin soteuudistus on vielä kesken, Luumäeltä vaaditaan.

Suomi on laaja maa

Lausunnoista kävi ilmi myös se, että asiat näyttävät perin erilaisilta, kun niitä eri puolilta Suomea katsastaa.

– Esimerkiksi pitkien etäisyyksien maakunnissa, kuten Pohjois-Karjalassa, kuntaliitoksella ei voida saavuttaa rakenteellista parempaa perustaa. Kuntaliitokset näyttävät siis soveltuvan tiheästi asutulle alueelle, jossa matkat ovat lyhyitä. Sellaisissa tilanteissa kuntaliitos voi tuoda myös taloudellista tehokkuutta. Hetkellinen kertakorvaus ei siis koko Suomessa muodosta kannustetta kuntaliitokseen, Juuan kunnasta kajahtaa.

Rääkkylän suunnasta muistutetaan, ettei ”vapaaehtoinen” kuntaliitos saa olla ainoa keino pelastaa kunnat talouskurimukselta. Paljon on tehtävissä ilman vaakunoiden poistoa kunnanrajalta.

-Vapaaehtoista yhdistymistä kannustavien toimenpiteiden sijaan olisi kehitettävä kannusteita, jotka lisäisivät kuntien vapaaehtoista yhteistyötä ilman hallinnollista byrokratiaa. Pyrkimyksenä ei saa olla, että kunnat ajetaan tilanteeseen, että vaihtoehtona on ”vapaaehtoinen” kuntaliitos. Koko maata on kohdeltava tasavertaisesti ja tasa-arvoisesti siten, että myös maaseudulla ja harvaanasutuilla alueilla turvataan toimiva paikallishallinto, joka toteutuu parhaiten kattavan kuntaverkoston pohjalta, Rääkkylästä viestitetään ministeriön suuntaan.

 

Hallituksen tavoitteena on, että lakiesitys annetaan eduskunnalle tänä syksynä ja laki tulee voimaan ensi vuonna. Tällöin tukea voitaisiin myöntää vuoden 2022 alusta voimaan tuleviin kuntien yhdistymisiin.

Tutustu lakiehdotuksesta annettuihin lausuntoihin täällä

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*