Kuukauden helmi: ”Ei olla lopun aikojen peräkylä” – Ilomantsissa tehdään eikä odoteta ihmettä
Marjut Ahokas hoitaa hommat mieluiten ravakasti, mutta tietää, että joillekin asioille on annettava aikaa. Tämä aamu alkaa ilon kautta.
Timo Seppäläinen, kuvat
Ilomantsin kunnanvirasto huokuu arvokkuutta, mutta rento vastaanotto karistaa 80-luvulla rakennetun viraston ”suureellisuutta”. Tervetuloa, hymyilee Erja Karvinen, joka oli odotellut mediaväkeä pääovella.
Kuntalehden toimittaja ja valokuvaaja kuljetetaan toiseen kerrokseen kohti kahvihuoneesta kuuluvaa naurua. Kunnanjohtaja Marjut Ahokas istuu pöydän päässä punaisessa mekossaan ja kertoo juttua korvakorut heiluen. Pogostan uutiset näkyy pöydällä. Etusivun juttuna on vuoden ensimmäinen vauva. Uusien paikkakuntalaisten syntyminen on tärkeä asia kaikkialla.
Kahvilta siirrytään kunnanjohtajan hulppeaan työhuoneeseen, jossa käydään läpi päivän aikataulua. Pohjois-Karjalan värit näkyvät kuntapomon huoneessa. Punamusta väritys toistuu verhoissa ja pöytäliinassa. Ilomantsi-rekvisiittaan ei tuhlata vaikka esimerkiksi oman kunnan kynät ovat suosittuja.
– Olen nuuka tyttö. Mikäs se meillä on kynänjakelupolitiikkaa? On kiva, että Ilomantsi-kynnää kehutaan ja jaetaan, mutta se maksaa, tuumii Marjut.
Itä-Suomessa sijaitseva Ilomantsi on 4400 asukkaan rajakunta, joka on perustettu vuonna 1875. Kunnan verkkosivuilla kerrotaan, että kunta 1400-luvulla perustettuna Pogostan pitäjänä, jolle leimallisia ovat karjalainen kulttuuri ja ekumeenisuus. Sieltä juontaa juurensa myös paikallislehden nimi.
Tiistaipäivän ensimmäinen varsinainen kokous käsittelee brändi- ja kotisivu-uudistusta, sillä Ilomantsi täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Se merkitsee paljon tapahtumia, mutta myös käytännön töitä. Eija Laitila ja Mervi Kokkonen ovat viestijöitä, ja he ovat olleet valmistelemassa uudistuksia. Markkinointimateriaalikin on menossa uusiksi.
Sekin selviää nopeasti, mitä ilomantsilaiset tarvitsevat: juhlavuoden ämpärin, koska ihmiset on marjastus- ja sienestyshulluja.
– Lakkahan se on, mitä meillä poimitaan, kertoo Marjut Ahokas.
Kunnanjohtaja tekee paljon vierailuja yrityksiin Ilomantsissa ja lähimmässä isossa kaupungissa Joensuussa, joten sankolle olisi käyttöä siinäkin tarkoituksessa.
Kunnanviraston isossa kokoushuoneessa on pitkä vanha pöytä ja kirjahylly, jonka päällinen täynnä kuntaviirejä. Henkilökunnalle kerrotaan, että tänään seurataan Marjut Ahokkaan päivää Päiväni johtajana -sarjaan. Kunnanviraston tunnelmasta kertonee se, että tästäkin asiasta otetaan hyvillä mielin ilo irti.
– Ei kuitenkaan päiväni murmelina, nauraa henkilöstösuunnittelija Laura Jormanainen.
– Meillä nauretaan ja tarpeen mukaan itketäänkin, vahvistaa Marjut Ahokas.
Voitko kertoa, milloin on oikeasti itkettänyt, kokeilee toimittaja kysyä.
– Olin sivistysjohtajana ja kerran kunnanhallituksessa tuli sellainen olo, että purskahdan itkuun. Kyläkouluasia on tunneasia. Tuntui, että mikään valmistelusta ei ollut oikein. Silloin valtuuston puheenjohtaja ”sanoi” äänettä, että ”älä itke”. On ollut tiukin paikka. Silloin minua on tytötelty ja uhattukin.
9.47 Mihin kaikkeen juhlavuoden vietto vaikuttaakaan. Mietinnässä ovat tänään muun muassa markkinointimateriaalit, kun henkilöstösuunnittelija Laura Jormanainen (vasemmalla), Marjut Ahokas, toimistosihteeri Mervi Kokkonen ja osastosihteeri Eija Laitila kokoustavat.
Kymmenen kieppeillä keskustellaan tienvarsikylteistä, yksi jos toinen käy käytävällä nykimässä kunnanjohtajaa hihasta. Isommissa kunnissa monelle asialle on omat tekijänsä. Tänään muun muassa Dynasty-koulutuksen setviminen kuuluu kunnanjohtajan ”rooteliin”, mutta apuna ovat muutkin. Marjut Ahokas on se, joka tekee asiaa eteenpäin vievät kysymykset.
– Meillä on pieni kunta. Henkilöstösuunnittelija ja taloussuunnittelija ovat johtoryhmän jäseniä, ja heillä on aika laajat tehtäväkuvat. On onnistuttu saamaan hyviä tyyppejä. Pienessä kunnassa on monessa mukana myös kunnanjohtaja. Se on homman rikkaus. Joskus on myös sellainen tunne, että miten mie kerkeen.
Marjut Ahokas nauttii ihmisten seurasta ja haluaa olla helposti lähestyttävä myös kuntalaisille.
– Olen miettinyt, monelleko kunnanjohtajalle kuntalaiset lähestyy samalla tavalla. Kerran tuli Joensuuhun kuntajohtajien kokoukseen viesti, että kunnan joulukuusi ei ollut mennyt jiiriin.
11.23 Kunnanjohtaja Marjut Ahokas Ilomantsin kunnantalolla kokouksessa, jossa puhutaan koulurakentamisesta. Paikalla kokouksessa ovat toimitilapäällikkö Jari Ahonen, sivistysjohtaja-lukion rehtori Päivi Nenonen ja yhtenäisen perusopetuksen rehtori Kaisu Saari.
Joskus johtajankin on välillä vedettävä henkeä.
Ahokkaan oma ura kunnanjohtajana alkoi kahdeksan vuotta sitten jo kokeneena viranhaltijana. Se on tuonut rauhaa, ja oma elämäntilanne on mahdollistanut työntekoa. Marjut Ahokas kulkee vauhdikkaasti kunnanviraston käytäviä. Nopeasti hän siirtyy päivän töissä yhdestä aiheesta toiseen ja keskustelee väleissä työstään.
– On tullut malttia ja varmuutta, että löydetään yhdessä ratkaisu. Luottamushenkilöiden kanssa on äärimmäisen tärkeä käydä keskusteluja ja kuunnella.
Tapoja tehdä töitä on monia. Marjut Ahokkaalle sopii tämä tapa. ”Kaikki päivät ei ole niin ihania ja selkeitä.” Varmuus on tullut, että vaikeisiinkin asioihin löytyy ratkaisu.
– Olen sanonut, että arvostan ihan hirveästi niitä nuoria ihmisiä, jotka lähtevät kunnanjohtajan tehtävään. Moni rajaa työaikaa, kun sulkee kunnanviraston oven. Minä en olisi tällä persoonalla pystynyt tekemään tätä työtä, jos olisi ollut pienet lapset. Voin tehdä tätä työtä täysillä, kun ei ole huolta, että pitäisi viedä lapsia muskariin ja harjoituksiin, kertoo kahden jo aikuisen lapsen äiti.
Talous on kunnanjohtajan työssä isossa osassa. Ahokkaan kaudella tuli kahtena vuonna huonot tulokset ja oli mietittävä, miten suosta noustaan.
– Olen oppinut, että vuodet eivät ole veljeksiä ja kuntalaiva kääntyy, kun luottamushenkilöt ovat mukana. Kuntakentässä muutokset ei ole niin nopeita kuin minä olisin halunnut.
12.13 Ison kokouspöydän ääressä keskustellaan Dynasty-järjestelmästä.
Talouteen vaikuttavat monet asiat. Miten on vaikuttanut se, että Ilomantsin keskustasta on Venäjän rajalle 20 kilometriä. Kunnanjohtajan mielestä rajan sulkeutuminen ja rajalla asuminen ei nykytilanteessakaan tunnu, sillä Ilomantsissa ei ole eikä ollut rajanylityspaikkaa. Kauppaliikkeet ovat menettäneet asiakkaita jonkin verran. Kauempaa tulevat matkailijat voivat miettiä, onko tämä pelottavaa vai ei.
– Sotatien ympäristö on kerännyt turisteja. Raja voi olla joillekin eksoottinen.
Sotatien varrella on kymmeniä muistomerkkejä, opastustauluja, museoita, rakennuksia ja entisöityjä taisteluasemia, joihin tutustumalla saa kokonaiskuvan Ilomantsin ainutlaatuisesta sotahistoriasta.
Syytä tyytyväisyyteen on sillä viime vuonna Ilomantsin tilinpäätös oli hyvä, ja lupaavalta näyttää tämäkin vuosi.
– Talous tiukentuu ja mietitään, minkälaisilla keinoilla mennään tulevaisuuteen, ei uskota äkkiliikkeisiin.
Kaiken keskellä Ilomantsin johtaja ajattelee peruspositiivisesti elämästä ja kuntaelämästä.
– Ei olla lopun aikojen peräkylä. Ilomantsi on luottavaisesti eteenpäin katsova ja tekevä. Ei jäädä odottamaan, tapahtuuko jotain vaan ollaan aktiivisesti edistämässä. Pystytään tekemään sopeuttaminen pehmeästi ja ennakoiden, Ahokas listaa.
Ilomantsin kunnassa on hyviä tunnuslukua tilinpäätöksen lisäksi: tulomuutto ilahduttaa ja luokallinen lapsia syntyy vuodessa, mutta toisaalta iso kuolleisuus verottaa. Palvelut, metsä ja kaivannaisuus tuovat elinvoimaa.
– On paluumuuttajia eläkeläisissä. Myös sellaiset ihmiset muuttavat, jotka hakevat puhdasta luontoa ja elämän muutoksia. Yleensä heillä on jonkinlainen side tänne.
13.50 Iltapäivän happihyppely tehdään Ilomantsin talviseen keskustaan.
Yksi merkittävä asia on koko kunnan alueelle ulottuva valokuituverkko, joka oli kunnalle iso investointi. Puhutaan kymmenestä miljoonasta eurosta. Kunta päätti perustaa Ilonet-nimisen tytäryhtiön, jonka kunta pääomitti.
Sen ansiosta digitaalisuus on saatu vietyä pitkälle. Sillä on merkitystä yrityksille kylillä ja maatiloilla.
– Se mahdollistaa esimerkiksi hoivakotien sijoittumisen kylille ja toisaalta etätöiden tekemisen mökkiläisille.
Ahokas oli ennen valintaansa kunnanjohtajaksi vuonna 2017 saman kunnan sivistysjohtaja. Kasvatustieteen maisterina hänellä on erityinen asiantuntemus kouluasioihin.
– Valitettavasti ne kyläkoulut tuli lakkautettua. Nyt meillä on yksi yhteinen kyläkoulu, joka on rakennettu vuonna 64 ja peruskorjattu 2006. Nyt ollaan tilanteessa, että sisäilma- ja rakenteelliset ongelmat johtava uuden koulun rakentamiseen.
Uuden koulun rakentaminen alkaa siis lähitulevaisuudessa. Alakoulu ja lukio ovat nyt samassa tilassa, yläkoulu puolestaan on siirtokoulu. Samojen asioiden parissa askaroidaan eri puolilla Suomea. Myöhemmin tänään kunnanjohtajan johdolla pidetään palaveri myös koulurakentamisesta.
Kokouksessa keskustellaan, mitä ja kuinka monelle oppilaalle rakennetaan, kun puhutaan alakoulusta, yläkoulusta ja lukiosta. Millaisia väistötiloja tarvitaan. Kenelle tiloja ihan ensimmäiseksi rakennetaan. Onko kiinteitä tiloja, vuokrattavia ja muunneltavia tiloja.
Kissakin otetaan kunnanjohtajan päätöksellä pöydälle, kun pitää pystyä ennakoimaan vaikkapa lukion tilannetta oppilasmäärien kautta.
– Kun kysymys on pienestä kunnasta, talouspaine on aina taustalla, vaikka tehdään älykästä sopeutumista. Miten pystyy pitämään talouden kunnossa, kun pitää uudisrakentaa, pohtii Marjut Ahokas.
Suomen sadat kunnanjohtajat ovat erilaisia ihmisiä, mutta mikä on ihan välttämätön ominaisuus kunnanjohtajalle Marjutilla on tuntumaa moniin kuntiin, sillä hän on pienten kuntien verkoston puheenjohtaja. Vastaus on Marjut Ahokkaalla valmiina.
Vastaus on Marjut Ahokkaalla valmiina.
– Näissä hommissa ei voi olla, jos ei kestä, että on aina jonkun mielestä huono. Pitää pystyä pitämään järkevä linja ja nähdä mihin suuntaan ollaan menossa. Kritiikinsietokyky.
Ahokkaan mielestä pitää kestää sekin, että hän esittelijänä esittää jotakin asiaa ja sitten koko valtuusto päättää toisin.
– Joissakin tilanteissa voi kokea paineiseksi senkin, jos poliittisilla toimijoilla olisi (keskenään) hyvin erilaiset näkemykset. Tässä on ollut hyvä tehdä työtä ja keskustelukulttuuri on hyvä.
Vaalit ovat lähellä ja kunnanjohtajalta voi kysyä, onko toiveita tulevien ehdokkaiden ja päättäjien suhteen:
– Toivoisin, että he ottaisivat selkoa siitä, mistä se valtuusto päättää ja mitä se valtuusto tekee. Voi olla erilainen mielikuva kuin työskentelyn todellisuus.
Marjut Ahokas toivoo, etteivät ehdokkaat lupaisi sellaista, johon eivät voi vaikuttaa. Voi tulla joskus se ajatus, että ”menen sinne uudistamaan tämän ja tämän asian.”
– Vastassa onkin laki ja säädös. Tai luullaan, että kuntalain ja Ilomantsin hallintosäännön mukaan päätetään näitä asioita valtuustossa ja todellisuus voi tulla pettymyksenä. Valtuuston lisäksi on monta tärkeää päättäjän roolia, jos on kiinnostunut jostain substanssista, lautakuntapaikka on tärkeä näköalapaikka.
Ahokas kuvailee itseään jämptiksi johtajaksi: Hän haluaa, että asiat ja hallinto hoituu ja että tehdään kuten on sovittu.
– Kierroslukumittari alkaa nousta, jos on ollut aikaa tehdä joku asia, mutta se on puolitiessään. Olen napakka ja pidän minkä lupaan. Koko aikaa en ole tiukkapipo.
Yksi kuntalainen sanoo Marjut Ahokasta kunnan äidiksi. Hän on tyytyväinen, kun kunta on hyvin hoidettu ja kuntalaiset voisivat hyvin.
Marjutin työpäivä keskeytyy klo 16 maissa, jolloin on lähtö Ilomantsin uimahallille, jossa on kansalaisopiston vesijumppa.
Ilomantsissa on sekin harvinaisuus, että pieni kansalaisopisto toimii kunnan toimintana.
– On harvinaista ja keskusteltu aikanaan, oltaisiinko osa seutuopistoa. On oltu muutamissa asioissa oman tiensä kulkijana. Oli näköpiirissä, että kurssit olisivat vähentyneet kyliltä ja siellä ihmiset kuitenkin asuvat. Siksi haluttiin pitää oma opisto.
Toinen mukava asia löytyy keskustasta: kunnallinen elokuvateatteri digilaitteistoineen. Elokuvasäätiö ja kunta kustansivat. Ensi-illat ovat yhtä aikaa kuin muuallakin, satsaus kuntalaisten hyvinvointiin.
Vesijumpasta Marjut lähtee hiukset kosteina takaisin kunnanvirastolle lautakunnan kokoukseen. Sieltä sitten Ilomantsin kotiin.
15.55 Iltapäivällä neljältä on aika lähteä uimahalliin kansanopiston vesijumppaan. Sen jälkeen odottaa lautakunnan kokous.
Kunnanjohtajana Ahokas kertoo kuuluvansa siihen vanhanaikaiseen ryhmään, joka haluaa asua ja maksaa verot johtamaansa kuntaan. Toinen koti, jossa pääosa vapaa-ajasta vietetään, on kuitenkin Joensuussa.
– O myös pitkiä kokousiltoja ja näitä kelejä. Ei tulisi mieleenkään lähteä ajamaan joka päivä Joensuuhun.
Joensuun suuntaan ajellessa Marjut Ahokas ei laita edes radiota auki vaan ajaa hiljaisuudessa.
– En täälläkään laita telkkaria auki ja musiikkia soimaan, kun menen kotiin. Kun koko päivän puhut ihmisten kanssa, on sosiaalinen ähky. Meillä kotona se tiedetäänkin. Käpsehdin jotain pientä.
Yksi rentouttava asia on eläimet: tyttären koira ja kaksi omaa kissaa. Mamman poika Torsti on 17 v. ja mamman tyttö Tiltu 2 v.
– On ihana näitä lemmikkien touhuja seurailla. Vapaa-aikoina Marjut pitää siitä, että saa rauhassa laittaa ruokaa. Loma-aikoina hän saattaa lukea monta kirjaa peräkkäin. TV:ssä mieluista ovat englantilaiset rikossarjat.
– Ja tykkään sanaristikoista.
Marjut Ahokas arvioi olevansa ikänsä puolesta kulttuurin kuluttajatäti. Oman kunnan ja Joensuun kaupunginteatterin esityksiä tulee katsottua. Myös elokuvat kuuluvat ohjelmaan.
Vapaata haluaa viettää myös Marjut Ahokas. Hänen mielestään on otettava oma aika omiin harrastuksiin.
– On pidettävä huolta itsestään, kun olen päässyt vähän pallukoitumaan, nauraa Marjut.
Yksi henkireikä on tyttären koiran kanssa ulkoileminen. Koira tulee sitten puheisiinkin, koska lenkillä alitajunta työskentelee.
– Myö Tessan kanssa mietittiin tätä, että miten tämä voisi olla, Nyt mulla on ratkaisu. Omalla asenteella on merkitystä, kun välillä tuntuu, että on huonompia päiviä, voi mennä mukaan tai ottaa toisenlaisen asenteen.
2-vuotiaan Tiltu-kissan touhujen seuraaminen on Marjut Ahokkaalle rentouttavaa puuhaa. Kuva: Marjut Ahokkaan kotialbumi
Herkut ovat houkutelleet paikalle koko lemmikkikatraan: Marjut Ahokkaan kaksi omaa kissaa, poikansa kissan ja tyttärensä koiran. Kuva: Marjut Ahokkaan kotialbumi
Fakta
Kuka?
- Marjut Ahokas
- Ilomantsin kunnanjohtaja
- Asuu Ilomantsissa, koti myös Joensuussa
- Perhe: Puoliso ja aikuiset lapset
- Iloa tuottavat lemmikit
Juttuun lisätty kaksi kuvaa lemmikeistä 10.3.2025 klo 14.50.
Lue myös:
