Kyselytunti kuntalaisille ei kiinnostanut Sipoossa – päättäjät jo valmiiksi lähellä
kuva: Paula Ropponen / Sipoon kunta
Sipoon Kuntala.
Sipoo joutui perumaan ensimmäisen avoimen kyselytunnin, joka oli tarkoitus järjestää ensi maanantaina ennen valtuuston kokousta. Kyselytunnilla kunnan johtavat virkamiehet olisivat vastanneet kuntalaisten ennalta lähettämiin kysymyksiin, mutta määräaikaan mennessä ei saapunut kysymyksiä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman, kok., sanoo, että Sipoossa kuntalaiset ovat jo ennestään aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja päättäjät kuntalaisiin. Kyselytuntikokeilullekin annetaan vielä mahdollisuus.
Valtuuston puheenjohtaja Heikki Vestman, mikä mahtoi olla syynä, että kuntalaisilta ei tullut kysymyksiä?
– Oli kyllä yllätys, ettei kysymyksiä tullut. Yksi selitys voi olla ajankohta, kun kysymysten jättöaika osui hiihtolomaviikolle. Ihmiset ovat hiihtolomien vietossa, ja tämä jäi ehkä lomien jalkoihin. Siksikin tarjoamme mahdollisuuden vielä kevään aikana.
– Toinen todennäköinen syy on se, että yhteydenpito kuntalaisten ja päättäjien välillä on jo valmiiksi aktiivista. Tällaisen keskisuuren kunnan etu on, että päättäjät ovat lähellä kuntalaisia. Meillä on kulttuuri, jossa kuntalaiset uskaltavat kysyä asioita suoraan päättäjiltä, ja päättäjät myös vastaavat. Minuunkin ollaan yhteydessä lähes päivittäin milloin somessa, milloin kauppareissulla – vastaan ja tarvittaessa ohjaan kysymyksiä eteenpäin viranhaltijoille. Lisäksi uskallan sanoa, että meillä on monet asiat hyvin Sipoossa.
Aiotteko vielä yrittää uudelleen kuntalaisten kyselytuntia, vaikka ensimmäisellä kerralla ei tullut kysymyksiä?
– Tästä en tekisi lopullisia johtopäätöksiä. Kokeilemme varmaankin uudestaan maaliskuussa ja päätämme sen jälkeen jatkosta.
Kysyjän on oltava itse paikalla esittämässä kysymys kyselytunnilla. Voiko se olla kynnyksenä kysymysten jättämiselle?
– Se on mahdollista. Katsoimme kuitenkin, että olisi parempi, jos tilaisuus olisi vuorovaikutteinen face to face -tilaisuus. On varmasti hyvä pohtia, pitäisikö tästä vaatimuksesta luopua. Toisaalta meillä on monissa kunnan keskustelutilaisuuksissa ihmisiä paikalla.
Valtuutettujen kysymyksille tarkoitettu kyselytunti käynnistettiin viime vuoden syksyllä. Millaisia kokemuksia siitä on ollut?
– Mielestäni se on toiminut hyvin. Joka kyselytunnille on tullut hyviä kysymyksiä ja niihin on saatu kattavia vastauksia. Aiemmilla valtuustokausilla valtuuston puheenjohtaja salli valtuutettujen avoimia kysymyksiä asiakohdassa muut asiat, mutta tämä ei mielestäni toiminut, koska viranhaltijat eivät ehtineet valmistella vastauksiaan. Se tarkoitti, etteivät päättäjät myöskään saaneet vastauksia. Nykyinen malli on jäsennellympi.
Monissa kunnissa on havaittu, että osallisuuden lisääminen ei ole ihan helppoa. Mistä se voi johtua?
– Siihen on varmasti monia eri syitä. Ihmiset ovat kiireisiä, ja kommunikaation muodot ovat muuttumassa. Se ei tarkoita, ettei osallisuudelle olisi tarvetta. Täytyy kehittää ja kokeilla uusia foorumeja vuoropuhelulle. Osallisuuden lisääminen kunnissa on tärkeää, ja päättäjien on jaksettava tehdä töitä sen eteen.