Kuva: Ville Miettinen
Lahti on aiemmin tunnettu maailmalla erityisesti hiihtokaupunkina. Nyt se tunnetaan yhä vahvemmin ympäristötyöstään.

Lahden saama vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungin titteli on tulosta paitsi määrätietoisesta työstä viime vuosina, myös pitkästä perinteestä, joka kaupungissa on syntynyt jo 1990-luvun alussa, sanoo Lahden ympäristöjohtaja Saara Vauramo.

Nimitys on EU:n komission tunnustus kaupungille, joka on ympäristötoiminnan edelläkävijä, toimii esimerkkeinä muille kaupungeille sekä kehittää innovatiivisia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin.

Vauramo kertoo, että kestävän kehityksen toiminta Lahdessa alkoi jo 1990-luvun alkuvuosina, ja Rion kokouksen 1992 jälkeen syntyneessä paikallisagendaprosessissa olivat kaupunkilaisetkin mukana.

– Tuolloin Lahteen luotiin ympäristöfoorumi ja alettiin satsata vesien suojeluun, ja tilanne lähti kohentumaan. Myös jätehuollon kysymyksissä tartuttiin asiaan syntypaikkalajittelun mahdollistamisena. Se oli 1990-luvun puolivälin tilanteessa aivan ainutlaatuista muihin kaupunkeihin verrattuna.

– Ja kun olemme viime vuosina olleet mukana EU:n ympäristöpääkaupunkikisassa, meillä on tarina, joka on aika vahva. Se ei ole vain historiaa, vaan myös sitä että tänä päivänä uskalletaan miettiä uudentyyppisiin haasteisiin ratkaisuja.

Esimerkkinä tästä Vauramo nostaa Lahden henkilökohtaisen päästökaupan, joka lanseerataan syksyllä ja on vastausta ilmastonmuutosaikaan ja liikkumisen murrokseen.

– Se, että on tehty niin pitkään töitä, se on pohja josta on vahva ponnistaa. On ollut paljon ihmisiä joilla on näkemystä. Tämä tunnustus on tunnustus koko sille työlle, jota on tehty Lahdessa pitkään, Vauramo viittaa torstaina myönnettyyn Euroopan ympäristöpääkaupungin 2021 titteliin.

Poliittinen sitoutuminen tukena

Oslossa käydyssä finaalissa lahtelaisten tunteet pääsivät ratkaisun selvittyä valloilleen. Kyseessä oli kolmas kerta, kun Lahti on mukana kilpailun finaalissa, ja vuosi sitten Lahti koki täpärän tappion Lissabonille.

– Tunne oli lopussa sellainen, että nyt ollaan kaikin puolin tosi finaalissa. Saatiin kuitenkin viimeinen uudenlainen puristus ja päästiin ”nextille levelille”. Esitys jurylle oli tosi hyvä ja energinen, Vauramo kuvaa finaalin ratkaisuhetkiä.

Tunteiden purkautuminen oli seurausta paitsi hienosta menestyksestä myös siitä työmäärästä, jota Lahdessa on tehty EU:n vihreän pääkaupungin tittelin tavoittelussa.

Kilpailuun osallistuminen on raskas prosessi, ja hyvän hakemuksen tekeminen tiedon keräämisineen muineen vie kuukausia, Vauramo sanoo.

Kilpailussa arvioidaan tarkkaan, kuinka vahva poliittinen sitoutuminen finalistikaupungeissa on ympäristöasioihin.

– Sitä olemme osanneet vauhdittaa edellisten kilpailukierrosten kautta. Tuki tälle hankkeelle on hurjan vahva. Käytännössä kaikki poliittiset ryhmät ovat tässä mukana.

Poliittinen sitoutuminen on kehittynyt vähitellen, kun Lahti on strategiatasolla linjannut olevansa ympäristökaupunki jo noin kymmenen vuoden ajan.

Poliittista painoarvoa on kasvatettu, ja nyt strategiassa todetaan, että Lahti on rohkea ympäristökaupunki, ja myös kansainväliset tavoitteet ympäristöratkaisuissa on sanottu ääneen.

– Luulen, että visio on niin jaettu, että se kantaa itsessään Vauramo sanoo.

Hän muistuttaa, että Lahdessa on viime vuosina eletty hyvin resurssiniukkaa aikaa ja kohdattu vaikeita kysymyksiä työllisyydessä ja talouden näkymissä.

– Ei ole ollut itsestään selvää, että näihin asioihin halutaan resursoida, mutta siinäkin ajassa on pystytty kasvattamaan ympäristökaupungin houkuttelevuutta poliittisessa päätöksenteossa, hän kiittelee.

Ympäristöjohtaja Saara Vauramo valmisteli Lahden hakemukset EU:n ympäristöpääkaupunkikilpailuun. Hakemusten täyttämisen lisäksi ehdokaskaupungin piti osata näyttytyä oikeissa paikoissa ja esitellä osaamistaan, Vauramo sanoo. (Arkistokuva: Lauri Rotko)

Eurooppaan mentävä rohkeasti

Poliittisen sitoutumisen ohella kilpailukokemukset ovat osoittaneet, että suomalaisten kaupunkien on kyettävä olemaan esillä Brysselissä ja pitämään ääntä omasta tekemisestään riittävän vahvalla itsetunnolla.

Myös finalistien valinta on kiinni siitä, missä yhteyksissä kaupunki näyttäytyy. Pelkkä parhaansa tekeminen ei riitä, vaan siitä on osattava kertoa uskottavasti, Vauramo sanoo.

– Ei voi vain odottaa, että joku tulee katsomaan näitä asioita Suomeen, vaan pitää tuoda niitä lähemmäs EU:n päätöksentekoa.

Kilpailua EU-tasolla ja siinä menestymistä Vauramo pitää Suomen ulkopuolelta annettuna laatuleimana, jonka ansiosta Lahti vertautuu parhaisiin ympäristökaupunkeihin Euroopassa.

Aiempia kilpailun voittajia ovat Lissabonin ohella mm. Oslo, Kööpenhamina, Bristol ja Hampuri.

– Tarinamme on Suomessakin niin ainutlaatuinen, että toivoin, että saisimme tietynlaisen tunnustuksen.

Myös kytkeytyminen muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin on tärkeää. Muista EU:n ympäristöpääkaupungeista on jo tulossa läheisiä Lahdelle, Vauramo sanoo.

Lahdelle voitto on Vauramon mukaan valtava mahdollisuus.

– Kiinnostusta tulee ympäri maailman Lahden ympäristöratkaisuihin. Tämä on mahdollisuus myös Lahden seudun elinkeinoelämälle.

Lahtea rakennettiin 1950-1970-luvuilla yksityisautoilumyönteiseksi. Nyt tästä kulttuurista pyritään kohti kestävää liikkumista. Muutos on käynnistetty jo ennen kisaa ja siitä riippumatta mutta nyt meillä on mahdollisuus tarkastella, millaisia hyviä menestystarinoita muualta Euroopasta on kaupungeista jotka ovat uskaltautuneet viedä muutosta meitä pidemmälle, Saara Vauramo sanoo. (Kuva: Ville Miettinen)

Voitto tuo myös vastuuta

Toisaalta Lahden voitto on mahdollisuus myös muille suomalaiskaupungeille. Vauramon mukaan tavoitteena on, että esimerkiski FISU-verkoston, jossa Lahti toimii aktiivisesti, hyviä ratkaisuja voitaisiin nostaa esiin Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden yhteydessä.

FISU-verkostoon eli resurssiviisaiden kuntien verkostoon kuuluvista kunnista Ii palkittiin toissa vuonna innovatiivisesta ilmastotyöstään ja Lappeenranta ylsi tänä vuonna Euroopan vihreimpien alle 100 000 asukkaan kaupunkien kilpailussa finaaliin.

Vaikka EU-tasollakin on nyt noteerattu, että Lahdessa on tehty monia asioita hyvin, vauhtia ympäristötyössä pitää vain parantaa, Saara Vauramo painottaa.

Esimerkiksi siirtyminen henkilöautokeskeisestä liikkumisesta kestävään liikkumiseen on vielä keskellä murrosta

– Kovimpina kasvuvuosina Lahti on rakennettu aika paljon yksityisautoilun ideaalin varaaan 1950-70-luvuilla, joilloin myös autoistuminen kasvoi. Se vaikuttaa kulttuuriin edelleen.

Voitto toi rahaa ja kunniaa, mutta myös vastuuta ja valtavasti uutta työtä. Pääkaupunkivuonna Lahti järjestää konferensseja ja on monin tavoin valokeilassa. Tekemistä seurataan tarkasti kansainvälisesti.

Tähän asti kilpailuun osallistumisia on valmisteltu osin oman toimen ohessa Lahden organisaatiossa. Pääkaupunkivuoden valmistelu vaatii täysipäiväistä panostamista, Vauramo sanoo.

– Heti lomien jälkeen osoitamme henkilöt, jotka vastaavat tapahtumien tuottamisesta, kansainvälisistä konferensseista ja myös asukkaiden kanssa toteutettavista jutuista.

Ideoita on paljon, ja suurimmaksi osaksi jäsentymättä tarkasti.

– On mahdollisuus käynnistää osallistavaa budjetointia laajemmin kuin tähän asti on mietitty. Kansainväliset konferenssit ja näkyvyys ovat yksi osa-alue, mutta vähintään yhtä tärkeää on, miten asukkaat pääsevät mukaan ja yritykset myös. Nimenomaan siihen tämä vuosi tuo meille uusia mahdollisuuksia.

Asioita, jännitystä ja kiinnostusta on tarkoitus kasvattaa hyvissä ajoin ennen varsinaista ympäristöpääkaupunkivuotta.

– Ensimmäisiä juttuja tulee näkymään jo EU-puheenjohtajuuskauden aikana, 2020 on jo täyttä haipakkaa, ja 2021 räjäytetään potti, Vauramo suunnittelee.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hienoa, että jutussa korostuu kestävän kehityksen työn pitkäjänteisyyden merkitys.

    Yksi tulevan Green Capital -vuoden sankareita on epäilemättä Lahden pitkäaikainen ympäristöpäällikkö Kari Porra, joka jäi eläkkeelle 2015.

    Ilman hänen sinnikästä toimintaansa ja mm. hänen luomiaan yhteyksiä kaupunkien kestävän kehityksen maailmanjärjestö ICLEI’hin tätä voittoa ei olisi koskaan tullut eikä sen hedelmiä koskaan päästäisi keräämään.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*