Hallituksen ajamat lakimuutokset eivät ehkä täytä yleisen edun mukaisia vaatimuksia ja tämä voi olla siitä seurauksena, varoittavat oikeuden asiantuntijat
Vähimmäisomistusvaatimus vaarantaa ja osin myös kokonaan lopettaa seudullisen yhteistyön palveluiden järjestämisessä, oikeuden asiantuntijoiden lausunnossa kerrotaan. Kuva: KRUT Collective, krut.fi
Hankintalain muutosesitys on kaventamassa kuntalaisten palveluiden järjestämistapoja. Esitys hankintalain muuttamisesta voi olla ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, huomauttavat oikeuden asiantuntijat tuoreessa lausunnossa.
Lisäksi julkisomisteisia ja voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä edustava Kustos ry tiedottaa, että hallitusohjelmaan perustuva hankintalain muutos on menossa eduskuntaan jo syyskuun alussa.
Jos esitys hyväksytään, päätöksessä on riskinä EU-rikkomusmenettely, arvioivat Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio ja vieraileva tutkija Kukka Kuusela lausunnossaan.
Kunnat, hyvinvointialueet ja valtio ovat tähän mennessä voineet käyttää omistamiaan yhtiöitä palvelujen tuottamiseen, kilpailuttamiseen ja markkinoilta ostettujen palvelujen integrointiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallituksen ajaman uuden säännöksen mukaan julkisella hankintayksiköllä tulisi olla vähintään 10 prosentin omistus julkisomisteisista sidosyksiköstä.
Oikeuden asiantuntijat muistuttavat, että ehdotettu 10 prosentin omistusraja on kategorinen eikä perustu tapauskohtaiseen arviointiin.
Se ei huomioi yksittäisten kuntien tai hyvinvointialueiden toimintaympäristöä.
Tällainen omistusraja voi johtaa tarpeettomaan hallinnolliseen taakkaan ja palvelujen kilpailutukseen myös silloin, kun se ei ole tarkoituksenmukaista, he näkevät.
Lausunnon mukaan on todennäköistä, että uudistus aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia ja voi johtaa lakisääteisten palvelujen asianmukaisen hoitamisen vaarantumiseen.
Uhka yrityksille
Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio ja vieraileva tutkija Kukka Kuusela arvioivat, että suunniteltu 10 prosentin omistusvaatimus sidosyksikköhankinnoissa saattaa rikkoa EU:n hankintadirektiiviä ja perusoikeusperiaatteita.
– Kuten suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatetta. Palveluja vaarantavat lyhyet siirtymäajat eivät vastaa oikeusvarmuuden periaatteen lainsäädännölle asettamia vaatimuksia, lausunnossa lisätään.
Julkisomisteiset yhtiöt, sidosyksiköt, ostavat jopa 50–75 prosenttia liikevaihdostaan yksityiseltä markkinalta.
– Se, että nämä tällä hetkellä toimivat rakenteet rikotaan, ei palvele näitä yksityisiä yrityksiä, eikä takaa kuntalaisille nykyistä parempia palveluja, professori Raitio ja tutkija Kuusela arvioivat.
Valinnanvapaudelle loppu?
Raition ja Kuuselan mukaan sidosyksikkösääntelyä voidaan EU:n hankintadirektiivin mukaan ”lähtökohtaisesti täsmentää”. Mutta direktiivi ei millään tavalla velvoiteta palvelujen ulkoistamisiin, he korostavat.
Direktiivin kirjaus korostaa kuntien valinnanvapautta järjestää palveluita.
Suomen perustuslaissa puolestaan on turvattu, että kuntien ja hyvinvointialueiden itsehallintoon kuuluu oikeus päättää hallinnon organisoimisesta ja siitä, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan.
– Kansallisesti tiukemmat säännökset sidosyksikköhankinnoista eivät ole rajoituksetta sallittuja. On olemassa todellinen riski, että Suomea vastaan voidaan nostaa EU-rikkomusmenettely, jos laki hyväksytään tällaisenaan, professori Raitio ja tutkija Kuusela pohtivat.
Raitio ja Kuusela korostavat, että esityksessä ei ole tehty riittäviä vaikutusarvioita siitä, miten 10 prosentin omistusvaatimus vaikuttaisi kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksiin järjestää palvelunsa.
Tämä voi loukata perustuslain takaamaa kunnallista itsehallintoa, etenkin pienissä kunnissa, joissa omistusosuudet sidosyhtiöistä ovat usein alle uuden lainsäädännön vaatiman rajan, tiedotteessa sanotaan.
Esitys rajoittaa kuntien mahdollisuutta päättää toimintojensa järjestämisestä, eikä esityksen suhdetta perustuslain 121 §:ään ole riittävästi arvioitu.
Valtiovarainministeriönkin lausunnossa on huomautettu, että esityksestä puuttuvat euromääräiset arviot vaikutuksista, joita lakimuutos aiheuttaisi muun muassa jätehuollon, ruoka- ja ICT-palvelujen järjestämiseen, tiedotteessa sanotaan.
– Esitys ei nykyisellään mahdollista sen arviointia, ovatko ehdotetut lakimuutokset yhteensopivia perustuslain vaatimusten ja yleisen edun mukaisten vaatimusten kanssa, kun huomioidaan kuntien itsehallinto ja lakisääteiset tehtävät sekä perusoikeudet, tutkijat toteavat.
Asianajaja Jouni Alanen Asianajotoimisto Roihu Oy:stä tilasi EU-lain näkökulmasta tehdyn lausunnon hankintalakiehdotuksesta Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitiolta ja vierailevalta tutkijalta Kukka Kuuselalta. Toimeksiannon taustalla ovat Kustos ry ja Suomen Kiertovoima ry.
Lue myös:
