Kunnat pelkäävät hallituksen ajaman lakiuudistuksen olevan tappio kaikille – ”Vapaaehtoisten kauppojen tekeminen muuttuu vaikeaksi, ellei mahdottomaksi”
Hallituksen ajama lakiuudistus tähtää omaisuuden suojan vahvistamiseen, mutta sitäkin pohditaan, että uudistus voi olla Suomen taloutta koetteleva tappio kaikille. Kuva: Pixabay
Monessa kunnassa epäillään, että lunastuslainsäädäntöä uudistetaan tavalla, joka koettelee Suomen taloutta ja hidastaa kuntien kehitystyötä.
– Hallituksen esitykseen sisältyy ongelmallinen uudistus, jonka mukaan lunastuskorvaukselle on määrättävä suoritettavaksi 25 prosentin korotus markkina-arvoa vastaavan täyden korvauksen päälle.
Näin kirjoittaa Pukkilan kunnan hallintojohtaja Ilkka Fritius lausunnossa, joka koskee lunastuslainsäädännön uudistamista.
– Korotus tulisi vähentämään kuntien tekemiä vapaaehtoisia raakamaakauppoja, koska maanomistaja saa lunastuksen kautta aina 25 prosenttia vapaaehtoisella kaupalla saatavaa korvausta enemmän.
Eikä siinä vielä kaikki.
Maanomistaja saisi lisäksi asianhoitokulut ja korvaukselle koron, jota voi kertyä vuosia lainvoimaisten lunastus- ja korvauspäätösten viivästyessä, Fritius jatkaa.
– Saadakseen neuvotellun kaupan päätöksen, on kunnan maksettava vastaavasti enemmän kuin markkina-arvo on ja tästä muodostuu uusi markkina-arvo, jota käytetään seuraavissa kaupoissa.
Näin syntyisi jatkuva merkittävä hinnankorotuskierre.
– Maanomistajan kannattaa aina odottaa muiden kauppoja, joissa markkina-arvoa on jo nostettu, eikä maanomistajan ole käytännössä mielekästä myydä kiinteistöään vapaaehtoisella kaupalla.
– Kun kunnat joutuvat maksamaan raakamaasta nykyistä enemmän, tulee kuntien nostaa tonttien hintoja, joka puolestaan nostaa rakentamisen kustannuksia ja kiihdyttää Suomen inflaatioita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Sama inflaatioita kiihdyttävä automatiikka toimisi myös valtion maanlunastuksissa.
Kyseessä on jo reilu vuosi sitten hallitusohjelmaan kirjattu tavoite. Lakiuudistus on lausuntokierroksella ja vastausaika päättyy 16.8.
Uusi askel sopimusjuridiikassa
Pukkilan kunnan hallintojohtaja Ilkka Fritius kirjoittaa lausunnossa, että hallituksen esitys lakiuudistuksesta on puutteellinen vaikutusten arvioinnin suhteen.
– Hallituksen esityksestä puuttuu suorien ja välillisten yhteiskunnallisten kokonaisvaikutusten arviointi kokonaan.
– Muiden uudistusvaihtoehtojen hylkäämisen perustelut ovat esityksessä jääneet kevyeksi. Lisäksi esityksellä luotaisiin uusi sisältö käsitteelle täysi korvaus eli täysi korvaus olisi jatkossa 125 prosenttia. Tällaisen sisällön leviäminen sopimusjuridiikassa olisi todellakin pysyväisluonteinen muutos suomalaisessa yhteiskunnassa.
Koska nykyinen raakamaan hankintakäytäntö on pääosin toimiva kunnissa, lunastuslain korvausperusteiden muutokset eivät ole välttämättömiä, Fritius jatkaa.
– Tai ainakin 25 prosentin korotuksesta markkina-arvoa vastaavan täyden korvauksen päälle olisi luovuttava.
Noin 40 vuotta kunta-alalla työskennellyt ekonomi nostaa esiin myös lakiuudistusta koskevan aikataulun.
– Oikeusministeriö on julkaissut lausuntopyynnön 5.6. ja lausunto pyydetään toimittamaan lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta oikeusministeriölle viimeistään perjantaina 16.8. Aikataulu osuu kuntien toimielimien kesätauolle. Tällaisia lausuntoaikatauluja ministeriöiden tulisi välttää.
Vaihtoehtona veronkorotukset
Pukkilan kunta ei ole yksin kritiikkinsä kanssa. Esimerkiksi Keravan kaupunki ja Pieksämäen kaupunki olivat antaneet lakiuudistuksesta omat lausuntonsa kuluvan viikon tiistaihin mennessä.
– Hallituksen esityksessä eduskunnalle ehdotetaan kiinteää 25 prosentin korotusta korvaukseen lunastustilanteissa. Nykyisellään asemakaavojen yleisten alueiden toteutuminen tapahtuu käytännössä kokonaan vapaaehtoisin kaupoin. Pieksämäen kaupungin maankäyttö on huolestunut, että tämä muutos johtaisi tilanteeseen, jossa vapaaehtoisten kauppojen tekeminen muuttuu vaikeaksi, ellei mahdottomaksi, Pieksämäen kaupungin lausunnossa kerrotaan.
Yle uutisoi viime maanantaina, miten kunnat ovat kauhistuneet uudesta laista, joka nostaisi pakkolunastettavien maiden hintoja reippaasti ja johtaisi veronkorotuksiin.
– Kunnat käyttävät maanhankintoihin noin 160 miljoonaa euroa vuodessa. 25 prosentin korotus tarkoittaa 40 miljoonan euron lisäkustannusta vuodessa jo ilman markkina-arvon korotuskierrettäkin, Kuntaliiton maapolitiikan kehittämispäällikkö Tiina Hartman sanoi Ylen haastattelussa.
– Jotta tämmöinen korotus voidaan kompensoida, niin joko nostetaan veroja tai nostetaan tonttihintoja, ja sitä kautta asumisen hintoja. Harva kunta haluaa tehdä näin, vaan ne mieluummin vähentävät maaostojaan. Tällöin entistä harvempi maanomistaja voi myydä kunnalle maata, ja lopulta kaikki häviävät, Hartman lisäsi Ylen haastattelussa.
Oikeusministeri tyytyväisenä
Jo kesäkuun 5. päivä oikeusministeriö tiedotti, että muutosten tarkoituksena on parantaa lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen.
Oikeusministeri Leena Meri oli tiedotteen mukaan tyytyväinen, että pitkään valmisteltu uudistus on saatu lausuntokierrokselle.
– Odotamme mielenkiinnolla eri tahojen arvioita ehdotetuista muutoksista. Tulemme lukemaan huolella saadun lausuntopalautteen esitystä viimeisteltäessä, sanoi Meri ministeriön tiedotteen mukaan.
25 prosentin korotuksen lisäksi tiedotteessa kerrottiin, miten lunastuslaista kumottaisiin asemakaavoituksesta johtuvan arvon leikkaamista koskevat säännökset.
Niin sanotun asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, ministeriöstä tiedotettiin.
Hallituksen esitys haluaa turvata yksityisen maanomistajan oikeusturvaa ja siten aivan oikea.
ja perusteltu jo lähtökohtaisestikin. Kannatan hallituksen esitystä kuntapäättäjänäkin vahvasti.
Suomessa oli 1960-luvun lopulle saakka pakkolunastustilanteissa n. korkeimman käyvän hinnan mukainen käytäntö lainsäädännössä turvaamassa maataan pakkolunastuksissa menettävien maanomistajien oikeusturvaa, Tuo merkitsi 30 & korkeampaa hintaa käyvän hinnan päälle, mikä myös spekulatiivinen ja vaihteleva hyvinkin paljon maassamme.
Pidän perusteltuna ja oikeana, että yksityisen maanomistajan oikeusturva paranee edes tämän verran pakkolunastustilanteissa. Jos kunnilla on tarve ostaa maata, siihen on myös rahaa, koska kunnat kaavoituksen jälkeen saavat suuret hinnat tonttimaista.
Oikeusvaltiossa yksityisen henkilön ja maanomistaja oikeusturvan tuleekin olla nykyisä olla nykyistä paremmin suojattu, koska kunta on vahvempi, koska sillä on pakkolunastusoikeus.