Kunta on oikealla asialla, arvioi vaalijohtaja Arto Jääskeläinen – ”Halutaan suojella vaalisalaisuutta myös spekulaatioiden osalta”

Keski-Pohjanmaalla sijaitsevassa Lestijärven kunnassa pohditaan tavallisesta poikkeavia toimia, jotta vaalisalaisuus säilyy, kuten pitääkin presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä.

Tällaiselle pohdinnalle on pätevät perusteet, oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen vahvistaa.

Lestijärven kunnassa ei olla varmoja siitä, että antaako riittävän moni äänensä alueella, jotta vaalisalaisuuden voidaan katsoa säilyvän. Kunnan äänioikeutetuista 63 prosenttia eli 346 on jo antanut äänensä. Kuntien äänestysaktiivisuutta vertailtaessa Lestijärvi oli ennakkoäänestyksen ykkönen.

Lestijärven kunnan keskusvaalilautakunta pohtii perjantaina, että onko tarvetta yhdistää ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet. Näin on tehtävä, jos lautakunta arvioi, että kyseessä olevalla äänestysalueella saattaa vaalipäivänä äänestää vähemmän kuin 50 henkilöä.

– Tilannetta arvioiva kunta on oikealla asialla. He tuntevat vaalilain tältä osin. Tämä on normaalia vaalitoimintaa, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen arvioi.

Äänestysalueen ennakkoäänien ja vaalipäivän äänien yhdistäminen ei ole yleistä.

– Eikä ihan harvinaistakaan.

Vastaavia tilanteita on ollut aikaisemmin esimerkiksi europarlamenttivaaleissa, kun äänestysaktiivisuus on uhannut jäädä jollain alueella erityisen matalaksi, Jääskeläinen vahvistaa.

Lestijärven tilanne on oma lukunsa, kun niin iso osa kunnan äänioikeutetuista antoi jo oman äänensä. Sekin vaikuttaa, että kunnassa on vain noin 700 asukasta.

Äänestäjät saa selville

Normaalisti äänestysalueelta saadaan sekä ennakkoäänestyksen tulos että varsinaisen vaalipäivän tulos eli kaksi äänestystulosta.

Lestijärven kunnassa pohditaan siis, jos ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänet olisi koottava yhteen, yhdeksi tulokseksi.

Voitko kertoa, miten vaalisalaisuus vaarantuisi, jos vaikkapa vain 20 äänestäisi vaalipäivänä alueella, jossa ei lasketa ääniä yhteen, Arto Jääskeläinen?

– Vaalien jälkeen kunnan arkistosta voi pyytää vaaliluettelon, josta näkee äänestäjät.

Jos äänestäjien lisäksi tiedetään vaalipäivänä annettujen 20 äänen jakautuminen ehdokkaiden kesken, niin se voi antaa liian tarkkoja viitteitä äänestäjäkohtaisiin valintoihin.

Ulkopuolinen voisi tehdä näin joitain johtopäätöksiä, joita ei haluta vaalisalaisuuden nimissä mahdollistaa.

– Halutaan suojella vaalisalaisuutta myös spekulaatioiden osalta.

Valtuusto päättää äänestysalueista

Vaalilain mukaan äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueista päättää valtuusto. Mitään säännöksiä äänestysalueiden sopivasta koosta tai asukasmäärästä ei ole. Asia jää kunnan harkintaan.

Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa, myös oman kotikunnan ulkopuolella. Vaalipäivänä voi kuitenkin äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on mainittu äänioikeusilmoituksessa.

Lue myös:

Tampere ja Seinäjoki yllättivät presidentinvaalin ennakkoäänestyksessä – ”Ei voinut ennakoida edeltävien vaalien perusteella”

Voiko vaalisalaisuus olla vaarassa sunnuntaina? – Nämä kunnat ovat tällä hetkellä vaalipiiriensä huippuja äänestysaktiivisuudessa

Vajaat 1,9 miljoonaa suomalaista on jo äänestänyt – Pirkanmaa voitti muut maakunnat äänestysaktiivisuudessa