Kuntaliitto povaa hankaluuksia hankintalain muutoksista
Hankintalain muutosesitys merkitsisi toteutuessaan kunnallisen jätehuollon vaarantumista, Kuntaliitto huomauttaa. (Kuva: Ville Miettinen)
Hallituksen esitys hankintalain uudistukseksi sisältää kuntien kannalta ongelmallisia muutoksia, arvioi Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko.
Keskeisin kuntien asemaan vaikuttava kirjaus lakiesityksessä on niin sanotussa sidosyksikköasemassa toimivien yhtiöiden asema jatkossa. Sidosyksikön toimintaa koskevia vaatimuksia ollaan kiristämässä kansallisella tasolla EU-direktiivin vaatimuksiin verrattuna.
Käytännössä tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka paljon kunnalliset jätehuoltoyhtiöt, sosiaali- ja terveystoimialalla toimivat yhtiöt sekä esimerkiksi tukipalveluja tarjoavat yhtiöt saavat myydä palvelujaan muille kuin niiden omistajille.
– Toteutuessaan lakiesityksen uudet rajoitukset tarkoittaisivat sitä, että joillakin alueilla Suomessa kyseisten palvelujen myynti voi vaarantua, mikäli muuta markkinaehtoista toimintaa ei ole alueella tarjolla. Tästä kärsisivät erityisesti kuntalaiset, yritykset ja vaikkapa seurakunnat, huomauttaa Huikko.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Jätehuolto voi vaarantua
– Suurimmat vaikutukset esityksellä olisi jätehuollon järjestämiseen. Voi olla, että esimerkiksi yritykset jäisivät vaille jätehuoltoa joillakin alueilla.
Lakiesitys sisältää myös ajatuksen hankintojen valvontatehtävän antamisesta Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Viraston ydintehtävänä olisi puuttua erityisesti laittomiin suorahankintatilanteisiin.
– Pitkään valmistellussa työ- ja elinkeinoministeriön valmisteluryhmän työssä Suomen nykyistä valvontajärjestelmää pidettiin riittävänä. Nyt lakiesityksen edetessä valvontaan ollaan yllättäen lisäämässä merkittäviä resursseja ilman riittäviä perusteita, toteaa Huikko.
Yrittäjät iloitsee pk-yritysten puolesta
Lakiesityksessä hankintoja suositellaan kilpailutettavaksi myös pienempinä osina. Suomen Yrittäjät näkee tämän parantavan markkinoiden toimivuutta ja EU:n tavoitetta parantaa pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä mukaan julkisiin hankintoihin.
– Pienten ja keskisuurten yritysten pahin ongelma julkisissa hankinnoissa on ollut hankintojen keskittyminen. Se on johtunut ostojen kilpailuttamisesta niin suurina kokonaisuuksina, etteivät pienet yritykset ole pystyneet antamaan pyydetyn laajuista tarjousta. Velvoite jakaa hankinnat on tärkein keino auttaa pieniäkin yrityksiä mukaan EU-hankintoihin, varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo Yrittäjien tiedotteessa.
Kynnysarvot muuttuvat
Hankintalaki velvoittaa julkisyhteisöt ja eräät muut toimijat, kuten vakiintuneesti julkista tukea saavat tahot kilpailuttamaan tietyn euromääräisen rajan ylittävät hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi.
Kansalliset kynnysarvot ovat euromääräisiä tasoja, joiden ylittäviin hankintoihin sovelletaan hankintalakeja.
Tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo nousisi 60 000 euroon nykyisen 30 000 euron sijaan. Sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen kynnysarvo kohoaisi 100 000 eurosta 400 000 euroon. Rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo pysyisi nykyisessä 150 000 eurossa.
Kynnysarvojen alle jäävät hankinnat jäävät edelleen hankintalainsäädännön ulkopuolelle.
Hallituksen esitys hankintalaiksi
