Lakiklinikka: Matkailu kunnan elinvoiman edistäjänä
Kuva: Kari Långsjö
Kunta voi omilla toimenpiteillään myötävaikuttaa siihen, että matkailutoimiala selviäisi koronapandemian aiheuttamasta kokonaiskysynnän laskusta. Kunnan tulee toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan ottaa huomioon kunnan yleiseen toimialaan sekä EU:n valtiontukisääntelyyn liittyvät rajoitteet.
Matkailutoimialat ovat ennen koronakriisin alkua työllistäneet noin 140 000 työntekijää ympäri Suomea. Suomalaisten ja ulkomaalaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä oli arviolta noin 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Matkailun kasvunäkymät ovat olleet erittäin hyvät ennen koronakriisiä.
Työ- ja elinkeinoministeriö laati huhtikuussa 2020 matkailukysynnän kehitystä kuvaavat arviot yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa. Arvioiden mukaan kotimaanmatkailun kysyntä supistuu noin 50–60 prosenttia eli 4,5–5,1 miljardia euroa kuluvana vuonna. Kotimaanmatkailun määrä on lähes 55 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä, ja kannattelee matkailuyrityksen peruskassavirtaa. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu vuoden 2019 lukuihin.
* * *
Matkailutoimialan selviäminen vähin vaurion koronapandemian aiheuttamasta kokonaiskysynnän laskusta on siis varsin monen kunnan elinvoiman säilymisen kannalta tärkeää. Matkailutoimiala on myös merkittävä työllistäjä monella rakennemuutoksen runtelemalla alueella. Matkailutoimialan kasvunäkymät on arvioitu hyviksi koronaviruksen uhan poistuttua, mikäli matkailutoimiala selviää vähin vaurioin koronapandemian aiheuttamasta kokonaiskysynnän laskusta.
Valtion- ja aluetalouden kannalta on tärkeää, että matkailutoimialan yritykset toipuvat nopeasti kriisistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi valtion tehokkailla tuki- ja muilla toimilla on merkittävä vaikutus. Hallitus on selvittänyt, minkä tyyppisillä eri tuki- ja muilla toimilla voitaisiin parhaiten auttaa pandemian aiheuttamasta kokonaiskysynnän laskusta kärsiviä toimialoja.
* * *
Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Kunnan yleiseen toimialaan on oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsottu kuuluvan elinkeinoelämän yleisten toimintaedellytysten luominen ja parantaminen sekä työllisyyden edistämiseen tähtäävät hankkeet.
EU:n kilpailulainsäädäntö ei lähtökohtaisesti muuta tai rajoita tulkintaa kunnan yleiseen toimialaan kuuluvista tehtävistä.
Valtiontukisäännökset rajoittavat kuitenkin kuntien harkintavaltaa päätettäessä yritystuen ehdoista ja muodoista. Tuki ei saa olla valikoiva, se ei saa vääristää kilpailua eikä sillä saa olla vaikutuksia Euroopan markkinoilla. Komissio on keväällä antanut tiedonantoja, joilla väliaikaisesti joustavoitetaan huomattavasti EU:n valtiontukisääntöjä koronavirustilanteen aiheuttamien poikkeuksellisten talousvaikeuksien takia.
Muutaman viime vuoden aikana on oikeuskäytännössä arvioitu eräisiin matkailuhankkeisiin liittyviä kuntien päätöksiä kunnan yleisen toimialan ja EU:n valtiontukisäännösten noudattamisen kannalta. Kunnat ovat pääsääntöisesti asian valmistelussa ja päätöksenteossa arvioineet asianmukaisesti matkailuun liittyvien hankkeiden edellytysten täyttymisen kunnan yleisen toimialan osalta. Sen sijaan valtiontukisäännösten huomioon ottamisessa eivät kunnat ole onnistuneet kaikilta osin yhtä hyvin. Se on ymmärrettävää, koska EU:n valtiontukisääntelyn soveltaminen kunnissa ei ole entuudestaan yhtä tuttua kuin yleisen toimialaan liittyvien periaatteiden soveltaminen. Siksi kuntien onkin kiinnitettävä jo riittävän varhaisessa vaiheessa huomiota valtiontukisäännöksiin, jotta valmistelussa ja itse päätöksenteossa olisi edellytykset huomioida niiden merkitys, ja soveltaa säännöksiä asianmukaisesti.
Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies, Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 7/2020
