Lakiklinikka: Miten tekoäly näkyy juristin työssä?
Kuva: Kari Långsjö
Tekoäly ja robotiikka tuntuvat kaukaisilta asioilta, mutta ne vaikuttavat jo nyt jokapäiväisessä elämässämme. Tekoälyyn voi törmätä netissä pyöriessään chatbottien muodossa tai Sirin ja Alexan kaltaisina digitaalisina avustajina. Tekoäly toimii myös piilossa, kun googletat asioita tai Netflix suosittelee leffaa sinulle.
Robotiikka on näyttävimmillään robottien muodossa, mutta robotiikka tarkoittaa myös ohjelmistorobotiikkaa. Robotiikka näkyy arjessa esimerkiksi robotti-imurina tai työpaikalla tietyn tehtävänkuvan automatisoinnissa ohjelmistorobotilla.
Neljännen teollisen vallankumouksen osana tekoäly ja robotiikka tulevat vaikuttamaan kaikilla alueilla elämäämme. Myös juridiikassa. Käsittelen tässä artikkelissa sitä, miten nämä scifiltä kuulostavat teknologiat ovat jo osa nykyistä juridista työskentelyä.
* * *
RPA eli Robotic Process Automation eli ohjelmistorobotiikka automatisoi rutiinitehtäviä tai avustaa ihmistä päätöksenteossa tietotyössä. Juridiikassa on paljon rutiininomaisia tehtäviä, mutta aivan kaikkea ei RPA:llakaan pystytä automatisoimaan. Tällä hetkellä RPA:ta on käytetty juridiikassa esimerkiksi sisäiseen tiedonhakutarkoitukseen sekä pakotetarkastusprosessiin. Laajimpana sovelluksena on kuitenkin asiakirjojen tekemisen automatisointi malliasiakirjojen pohjalta. Näiden lisäksi juristin työssä voisi RPA olla hyödyksi taloushallinnan automatisoinnissa, mikä onkin yksi laajimmista RPA:n käyttökohteista.
Tekoäly voi myös automatisoida tehtäviä, ja avustaa ihmistä päätöksenteossa. – Miten se eroaa RPA:sta? RPA on kuin tavallinen ohjelmisto, jolle on luotu säännöt, joiden perusteella se suorittaa tehtäväänsä. Tekoäly menee askeleen pidemmälle ja irtaantuu luoduista säännöistä. Tekoälyn tärkeimpänä piirteenä pidetäänkin sen oppimiskykyä. Tekoäly perustuu tiettyihin sääntöihin, mutta se oppii sille syötetystä datasta uusia sääntöjä. Datan perusteella se voi myös tehdä asioita, mitä sille ei ole datassa suoraan opetettu, löytämällä samoja säännönmukaisuuksia kuin opetetussa datassa.
* * *
Miten tekoäly näkyy juristien työssä? Tekoälyä käytetään jo nyt esimerkiksi yrityskauppoihin liittyvien sopimusten tarkastelemisessa. Tekoälyä käyttävä ohjelmisto pystyy oppimaan sille syötetyistä sopimuksista esimerkiksi sopimuksen tyypin, minkälaisia ehtoja asiakirja sisältää, löytyykö tietty ehto sopimuksesta ja niin edelleen. Hyödyllisintä on tällä hetkellä se, kuinka tekoäly pystyy luokittelemaan sopimukset ja niiden sisällöt sekä tuomaan sopimusten olennaisimmat kohdat esille niin, että juristin työ nopeutuu huomattavasti. Tekoälyohjelmistot pystyvät myös datan perusteella antamaan ennusteen sopimusten lopputuloksista; esimerkiksi millä todennäköisyydellä sopimus hyväksytään.
Sopimusten analysoinnin lisäksi tekoälyä hyödynnetään olemassa olevien patenttien ja tavaramerkkien läpikäymisessä. Tässä ne toimivat hakukoneena samalla tavalla kuin Google, mutta antavat vastauksen siihen, löytyykö haetulle patentille tai tavaramerkille jo olemassa olevia vastineita. Tässäkin tekoäly vähentää huomattavasti hakuun käytettävää aikaa.
* * *
Viimeisenä esimerkkinä tekoälyä voidaan käyttää juridisiin kysymyksiin vastaamisessa. Tästä esimerkkinä toimii Kuntaliiton Kysy jääviydestä -palvelu (kehitysnimeltään Esteellisyysrobotti), joka tekoälyn avulla vastaa kunnalliseen päätöksentekoon liittyviin jääviyskysymyksiin chatbotin muodossa. Toimintamalli on sama kuin aiemminkin mainituissa tekoälyohjelmistoissa, mutta tekoälyn annetaan luokitella kysymykset tiettyihin vastausvaihtoehtoihin, jolloin se pystyy vastaamaan suoriin kysymyksiin.
Onkin mielenkiintoista, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun olemme jo nyt näin pitkällä.
Atte Kuismin-Raerinne, suunnittelija, Suomen Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 12/2019
