Lakiklinikka: Ovatko kaavoitukseen osallistuvat maanomistajat esteellisiä?
Maanomistus peikko kaavoituksessa
Kaava-asiaa käsittelevien maanomistukseen viitataan valituksissa vuodesta toiseen − osin turhaan. Ajatellaan, että suunnittelualueella maata omistavien ”kepulien” täytyy olla esteellisiä. Valittajat hakevat perusteita kaukaakin: 2 kilometrin päässä tuulivoimapuistosta asuva henkilö on varmasti esteellinen.
Esteellisyysväitteet kun tuppaavat toisinaan olemaan se ensimmäinen ja viimeinen oljenkorsi saada kaavapäätös kumoon. Tarkemmista perusteluista viis.
Maanomistus ei automaattisesti
tee esteelliseksi
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Maanomistajatkin voivat tietyin edellytyksin osallistua kaavoitukseen. Mitä yksityiskohtaisemmasta kaavasta on kyse, sitä helpommin esteellisyys voi kuitenkin syntyä.
Valtuutettu on valtuustossa esteellinen vain, jos asia koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Yleensä edellytetään, että asialla on välittömiä ja henkilökohtaisia vaikutuksia henkilön asemaan.
Muiden kuin valtuutettujen kohdalla on oltava jokin hallintolain 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu esteellisyysperuste. Esimerkiksi maanomistuksesta johtuva erityinen hyöty tai vahinko voi tehdä esteelliseksi.
Esteellisyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja sen toteaminen edellyttää pintaa syvemmälle meneviä tarkasteluja. Allekirjoittaneen julkaisussa ”Esteellisyys ja kaavoitus” (2014) aihepiiriä käsitellään syvällisemmin. Turhista valituksista tuskin kuitenkaan päästään eroon.
Ehkä valittajilta tulisi vaatia tarkat perustelut esteellisyysväitteille. Esteellisyyttä ei tulisi tutkia pelkän maanomistusväitteen vuoksi.
Sampsa Matilainen, lakimies, OTK, TkL
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 7/2014.
