Kuva: Kari Långsjö

Kunnissa on käynnissä eritasoisia hankkeita, joissa on usein tavoitteena digitalisoida palveluja. Tyypillisin haaste on, että digitalisoidaan nyky-prosesseja sen sijaan, että käytettäisiin hyödyksi digitalisaation mahdollisuuksia. Toki jostain pitää aloittaa, mutta edes visiossa pitäisi näkyä uudenlaiset toimintamallit ja prosessit, jotka digitalisaation teknologiat ja palvelut mahdollistavat. Palveluiden aitoa toiminnanmuutosta tukisi se, että muutoksessa huomioitaisiin tarvittavien tietojen kartoitus: mitä tietoja tarvitsemme kuntalaiselta ja mitä tietoa meillä on jo saatavilla niin omista kuin julkisistakin tietovarannoista. Tämän jälkeen pystyisimme muun muassa muotoilemaan asiakasprosessia uudella tavalla. Saadaanko automatisoitua vanha osa prosessista siten, että asiakasta ei vaivata turhilla tietopyynnöillä? Tai voimmeko tarjota jotain palvelua ennakoivasti? Esimerkkinä tästä on päivähoitopaikan tarjoaminen tiedoilla, joita kuntalaisesta on jo saatavana.

Kunnilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä tiedon yhteentoimivuuden ja prosessien uudistamisen näkökulmasta varsinkin kuntien lakisääteisten tehtävien ja palveluiden puolella, koska kerättävät tiedot on annettu jo lainsäädännössä. Tuloksena olisi yhdenmukaisesti rakenteisessa muodossa kuvatut tiedot. Tästä hyötyinä ovat muun muassa se, että tiedon laatu paranee, sitä voidaan tehokkaammin hyödyntää tiedolla johtamisessa ja tiedot saadaan liikkumaan järjestelmien välillä, kun kaikilla on yhdenmukainen tietopohja.

          *                   *                    *

Valtiovarainministeriö  kehitti edellisen hallitusohjelmakauden digikärkihankkeessaan Yhteentoimivuusalustan (Y-alusta) sekä sitä hyödyntävän yhteentoimivuusmenetelmän. Y-alustaa ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto (DVV). Yhteentoimivuusalustalle julkaistaan yhteisiä sanastoja, koodistoja ja tietomalleja, jotka ovat niin ihmis- kuin kone-
luettavassakin muodossa. Y-alustalla julkaistavat tiedot ovat (jonnekin) tallennettujen tietojen metatietoja (etunimi, sukunimi). Eli sinne ei kuvata itse dataa (Matti, Meikäläinen).

Lakisääteisistä palveluista varhaiskasvatus on ottamassa digiloikkaa eri hankkeiden muodossa. Ydintietojen yhtenäistämistyötä onkin käynnistetty varhaiskasvatussuunnitelman yhtenäistämistyöllä. Työssä mukana ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Kuntaliitto ja muutaman kaupungin varhaiskasvatuksen asiantuntijat. Tiedon yhtenäistämistyötä on laajimmin edistetty ympäristöministeriössä. Se on käynnistänyt rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuustyön. Ministeriön työssä huomioidaan tiedon yhteentoimivuus ei pelkästään semanttisella tasolla, vaan myös lainsäädännön, toiminnan ja tekniikan tasoilla.

          *                   *                    *

Lisäksi lainlaadintatyöhön on kehitetty ja pilotoitu lakieditoria. Lakieditori on lakitekstin laatijan avuksi kehitetty työkalu, jonka avulla tuotetaan lakitekstiä rakenteisessa muodossa hyödyntäen Y-alustalla julkaistuja yhteisiä käsitteistöjä.

Omistajuus on Verohallinnolla. Ympäristöministeriö ja Verohallinto ovat yhteisessä projektissaan tuottaneet Lakieditorista niin sanotun beetatestausvalmiin version, jonka avulla voidaan kirjoittaa hallituksen esityksen perusteluosion tekstejä ja pykäläluonnoksia. Projektin muis-tion johtopäätöksessä todetaan, että digitaalinen lainvalmisteluprosessi parantaisi merkittävästi säädösvalmistelun suunnittelua, etenemisen seurantaa ja raportointia. Tämän lisäksi se parantaa yhteentoimivuutta varsinkin hallinnonrajat ylittävissä käsitteissä sekä vähentää ristiriitaista käsitteiden käyttöä ja tulkintaa. Tämä parantaisi säädösten ymmärrettävyyttä ja sitä kautta vaikuttaisi lain tavoitteiden toteutumiseen.

Jaana Nevalainen

Erityisasiantuntija, Tietoyhteiskuntayksikkö, Kuntaliitto

Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 11/2020.

Aiemmat Lakiklinikat

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*