Lakiklinikka: Yritysliikesalaisuuden määrittely
Kuva: Kari Långsjö
Julkisuuslain mukaan viranomaisen asiakirjoihin sisältyvät yksityiset liikesalaisuudet ovat salassa pidettäviä tietoja (24.1 § 20 kohta). Asiakirjapyynnön kohdistuessa mahdollisia liikesalaisuuksia sisältäviin asiakirjoihin viranomainen ratkaisee viime kädessä asiakirjan mahdollisen salassapidon, vaikka elinkeinonharjoittaja olisikin määritellyt kyseiset tiedot salaisiksi. Jos vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.
Liikesalaisuus on käsitteenä tulkinnanvarainen. Oikeuskirjallisuudessa liikesalaisuutena on pidetty liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä tietoja, joita elinkeinonharjoittaja ei ilmeisesti ole tarkoittanut yleisön tietoon ja joiden pitämiseen poissa julkisuudesta yrityksellä voidaan katsoa olevan erityinen intressi.
Keskeistä liikesalaisuuden määrittelyssä on yrityksen liiketoiminnan suojan tarve suhteessa kilpailijoihin ja muihin tahoihin. Liikesalaisuuksia voivat olla yrityksen hintapolitiikka, tekniset tiedot ja taloudelliset suunnitelmat. Liikesalaisuutena voidaan pitää yrityksen tietoja asiakkaista ja toimittajista, liiketoimintasuunnitelmista, markkinatutkimuksista ja -strategioista. Yleisesti tunnetut tiedot eivät ole liikesalaisuuksia.
Huomion arvoista on, että EU:n uuden liikesalaisuusdirektiivin myötä koko EU:ssa otetaan käyttöön yhteinen liikesalaisuuden määritelmä. Direktiivissä liikesalaisuudella tarkoitetaan elinkeinotoimintaa koskevaa salaista tietoa, jolla on salassapidon johdosta kaupallista arvoa ja tiedon salassa pitämiseksi on ryhdytty riittäviksi katsottaviin toimiin.
Saija Haapalehto
Lakimies, Kuntaliitto
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 7/2016
Aiemmat Lakiklinikka-artikkelit
