Näin kuntalaki suhtautuu luottamushenkilöön kohdistuvaan rikosepäilyyn – valtuustolla harkinta- ja päätösvalta
Kuva: Kari Långsjö
Kuntalaissa luottamushenkilön asema rikostutkintojen tai -epäilyjen yhteydessä vaihtelee sen mukaan, onko epäilty teko tapahtunut luottamustoimea hoitaessa vai luottamustoimen ulkopuolella.
Jos epäillään esimerkiksi virkarikosta, joka liittyy luottamustoimeen, toimenpiteisiin luottamustoimesta pidättämiseksi voidaan ryhtyä heti kun esitutkinta on aloitettu.
Mutta jos epäillään esimerkiksi vaaran aiheuttamista asetta heilutellen ja sivullisia uhkaillen ravintolaillan päätteeksi, kyseessä on luottamustoimen ulkopuolinen toiminta.
Tällöin valtuustolla ei ole toimivaltaa luottamushenkilön asemaan ennen kuin syyte on nostettu. Tutkinnan aikana toimenpiteisiin ei voi ryhtyä.
Mutta kun syyte nostetaan, valtuusto voi toimia vaikka heti. Kuntalain 86 pykälässä, joka koskee rikollista menettelyä luottamustoimen ulkopuolella, sanotaan:
”Jos luottamushenkilö on asetettu syytteeseen rikoksesta, jonka laatu tai tekotapa osoittaa, ettei hän voi toimia luottamustehtävässään sen edellyttämällä tavalla, valtuusto voi oikeudenkäynnin ajaksi pidättää hänet toimestaan. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti.”
-Tällaisessa tapauksessa ennen kuin syyte on nostettu, mitään ei tapahdu, sanoo Kuntaliiton johtava juristi Ida Sulin.
-Jos syytteen nostamisen jälkeen henkilö on tuomittu vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen, voidaan erottaa luottamustoimesta. Ei ole väliä, onko kyse ehdollisesta vai ehdottomasta vankeudesta.
Lakitekstissä mainittu teon laatu tai tekotapa jää valtuuston arvioitavaksi
Kaikki rikosepäilyt tai tuomiotkaan eivät johda toimenpiteisiin, Sulin muistuttaa. Esimerkiksi ylinopeussakolla ei lähtökohtaisesti ole merkitystä luottamustoimen hoitamisen kannalta.
Sen sijaan esimerkiksi jos tarkastuslautakunnan jäsentä epäillään kirjanpitorikoksesta, voidaan arvioida, että ei ole edellytyksiä toimia luottamusasemassa. Toisaalta talousrikosepäilyissäkin on voitu osoittaa tahattomuus, jolloin teko voi olla vähemmän moitittava.
-Muuten mietitään, mikä on luottamushenkilön asema. Mitä hän on tehnyt ja liittyykö teko hänen tehtäväänsä. Missä tehtävässä luottamushenkilö toimii? Mikä on rikos, josta häntä epäillään ja mikä on tekotapa? Hallitus puntaroi tätä ja kuulee kyseistä henkilöä ja tekee sitten esityksen valtuustolle, joka päättää.
-Valtuustolla ei ole mitään velvollisuutta erottaa tai pidättää luottamustoimesta, vaan se on valtuuston harkinnassa, Ida Sulin muistuttaa.
Luottamushenkilön asema on noussut keskusteluun mm. Joensuussa sikäläiseen kansanedustajaan Timo Vornaseen (ps.) liitetyn rikosepäilyn vuoksi. Vornanen on myös Joensuun kaupunginvaltuutettu. Maanantaina häntä ei valtuuston kokouksessa nähty.
Jos valtuusto erottaa valtuutetun, tämän tilalle nousee kuntavaaleissa varavaltuutetuksi jäänyt saman puolueen edustaja.
Kansanedustajaa ei voi erottaa eduskunnasta, ellei hänellä ole lainvoimaista tuomiota. Kansanedustaja voi kuitenkin pyytää eroa, ja eduskunta voi tällöin myöntää eron.
Jos kansanedustaja ei syystä tai toisesta pysty hoitamaan tehtäviään vaalikauden loppuun asti, nousee hänen tilalleen seuraaja ensimmäiseltä varasijalta. Timo Vornasen vaalipiirissä Savo-Karjalassa perussuomalaisista varalla on lapinlahtelainen maatalousyrittäjä Harri Väänänen.
Lue myös Matti Muukkosen mielipidekirjoitus:
