Päättäjällä voi olla monta hattua – pelisäännöt tarpeen
Katriina Martikainen on Kuntaliiton juristi ja varatuomari. Kuva: Kuntaliitto
Huhtikuun tuplavaaleissa kuntalaiset valitsevat edustajansa kunnanvaltuustoihin ja hyvinvointialueiden asukkaat aluevaltuustoihin. Heti sen jälkeen niin kunnissa kuin alueillakin alkavat poliittiset neuvottelut muista luottamushenkilöpaikoista.
Lainsäädännössä ei rajoiteta henkilön toimimista luottamushenkilönä samanaikaisesti usealla hallinnon tasolla; kunnassa, hyvinvointialueella ja vielä vaikka eduskunnassakin. Sama henkilö voi myös toimia kunnassa tai hyvinvointialueella yhtä aikaa sekä päättäjänä että työntekijänä, toki tietyin lain asettamin rajoituksin.
Erilaisista kaksois- ja jopa kolmoisrooleista aiheutuu paitsi uudenlaisia esteellisyystilanteita myös päätöksenteon ristiriitatilanteita. Tämä näkökulma on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon toimielinten kokoonpanoa koskevissa neuvotteluissa. Valtuustoryhmien onkin suositeltavaa käydä ”pelisääntökeskustelut”, ja onpa ainakin yhdessä kunnassa ehditty jo laatia asiaa koskien valtuustosopimuskin.
Koska esteellisyyssääntelyn ei katsota riittävästi turvaavan päätöksenteon puolueettomuutta, on vaalikelpoisuutta lailla rajoitettava. Vaalikelpoisuussäännösten tarkoituksena on estää valitsemasta toimielimen jäseniksi henkilöitä, joiden asema tai muut tehtävät ovat sellaisia, että luottamus heidän kykyynsä käsitellä asioita puolueettomasti vaarantuu. Vaalikelpoisuusrajoituksilla turvataan hyvän hallinnon toteutumista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Luottamushenkilöillä on keskeinen asema niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin päätöksenteossa. Kun henkilö on tullut valituksi luottamustoimeen, hänen tulee edistää oman organisaationsa ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Näin säädetään sekä kunta- että hyvinvointialuelaissa. On myös huomattava, että luottamushenkilö hoitaa tointaan virkavastuulla, ja häneen sovelletaan rikoslain virkarikoksia koskevia säännöksiä.
Kuntaliiton tuoreen kuntapäättäjätutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä kuntapäättäjästä suhtautuu kriittisesti luottamushenkilöiden tupla- ja triplarooleihin. Haastetta luovat varsinkin jääviys- ja ajankäytölliset ongelmat sekä luottamustehtävien kasautuminen harvojen käsiin.
Erityisesti hallitus on keskeinen toimielin niin kunnassa kuin hyvinvointialueellakin. Hallitus johtaa hallintoa ja taloutta, edustaa työnantajaa ja vastaa henkilöstöpolitiikasta. Hallituksella on lakisääteisten tehtäviensä lisäksi valtuuston sille delegoimia tehtäviä. Vaalikelpoisuutta hallitukseen onkin jo laissa rajoitettu eri tavoin, mutta pohtimisen arvoista on, pitäisikö rajoituksia vielä lisätä. Tulisiko esimerkiksi hallituksen ja erityisesti sen puheenjohtajiston työnantajatehtävien kannalta ongelmallisia kaksois- ja kolmoisrooleja estää sääntelyllä?
Katriina Martikainen
Kirjoittaja on Kuntaliiton edustaja valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, joka arvioi usealla hallinnon eri tasolla tehtävän päätöksenteon mahdollisia päällekkäisyyksiä ja jääviyskysymyksiä sekä kunnan ja hyvinvointialueen työntekijöiden osallistumista kunta- ja aluehallitusten ja niiden alaisten lautakuntien työhön. Työryhmän toimikausi päättyy 15.12.2025. Työryhmä kokoaa työnsä tulokset arviomuistioksi, jossa tullaan erikseen arvioimaan mahdollisia sääntelyn kehittämistarpeita. Lisäksi työryhmä raportoi työn etenemisestä jo keväällä 2025 kunta- ja aluevaaleihin mennessä niin, että toimielimiä koskeva ohjeistus on käytettävissä vaalien jälkeisessä paikkajaossa.
Katso myös edelliset Lakia lukien -jutut:
