Kuva: Pixabay

Perustuslaki ei estä kuntien tehtäviä koskevan sääntelyn eriyttämistä, sanoo oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta.

Lavapuro johtaa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (TEAS) Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin – Perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriytymiselle -hanketta, jossa nimensä mukaisesti selvitetään perustuslaillisia reunaehtoja tehtävien mahdolliselle eriyttämiselle. Tänään Lavapuro esitteli sote-uudistuksen johtoryhmälle väliaikatietoja hankkeesta.

Reunaehtojen suomia mahdollisuuksia tarvitaan mm. sote-uudistuksen Uudenmaan erillisratkaisun selvitystyössä, joka alkoi elokuussa ja joka pitäisi saada valmiiksi tämän vuoden aikana.

Lavapuron johtaman hankkeen loppuraportti luovutetaan vasta marraskuun lopussa. Sen verran on jo tiedossa, että ”kaikkea perustuslaki ei ehkä estäkään”, kuten Lavapuro ilmaisi asian maanantaina Twitterissä.

Perustuslaki ei estä kuntien tehtäviä koskevan sääntelyn eriyttämistä tai alueellisten erityisolosuhteiden ottamista huomioon, Lavapuro sanoo Kuntalehdelle.

– Sääntelyä voidaan eriyttää ottaen huomioon esimerkiksi väestöpohja.

Lavapuro korostaa, että kyse on reunaehdoista, ei kannanotosta johonkin tiettyyn uudistukseen. Lavapuro muistuttaa myös, että esimerkiksi Uudenmaan erillisratkaisuesityksen muodosta ja sisällöstä ei ole vielä tietoa. Siten siihen ei edes voi ottaa suoraan kantaa.

Kaikkia kuntia koskevan sääntelyn eriyttämisessä ei ole kyse ihan uudesta havainnosta.

– Vuoden 1976 kunnallislakiin saakka oli eriytetty maalaiskuntia ja kaupunkeja koskeva sääntely. Oli erillinen laki ja tehtävät olivat erilaisia ja hallintokin oli osin erilainen, Lavapuro sanoo.

– Ja Kainuun hallintokokeilussa siirrettiin suuri osa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä maakunnalle, samoin osa koulutusta. Hyvin merkittävä osa kunnan tehtäviä siirrettiin Kainuun maakunnalle. Kyseessä oli kokeilu, mutta siinä kohtaa ei nähty perustuslaillista estettä tällaiselle järjestelylle.

Perustuslaki ei siis estä erillisratkaisua sinänsä, mutta toinen kysymys on, miten se kuitenkin voi rajoittaa ratkaisuja.

– Ylipäätään samalla tavalla kuin sotessa on rajoituksia: perusoikeuksien pitää toteutua, ei saa johtaa yhdenvertaisuusongelmiin, kunnallista itsehallintoa koskevan perustuslain 121 pykälän mukaiset vaatimukset on täytyttävä.

– Erillisratkaisu on sidottu samoihin periaatteisiin, joita on muutenkin ollut sotessa esillä.

Jatkovalmistelusta riippuu, miten tehtäviä eriytetään, jos eriytetään, Lavapuro sanoo. Erillistä selvitystä vaatinee, millä perusteilla tehtäviä voidaan eriyttää ja mitkä ovat eriyttämisen vaikutukset perusoikeuksien toteutumiseen ja yhdenvertaisuuteen tai miten eriyttäminen rahoitetaan.

– Se on sitten poliittisen päätöksenteon ja lainvalmistelun asia. Ja perustuslakivaliokunta viime kädessä arvioi, ovatko ratkaisut sisällöllisesti perustuslain mukaisia.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*