Kuva: Ville Palmu
Krista Kiurulta toivottiin valaistusta sote-aikataulun etenemisen aikatauluun Kuntamarkkinoilla. Tätä tietoa ei kuitenkaan tullut. - Ei ole hohtimia, joilla tämä tiedon saisi puristettua ulos, Kiuru sanoi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., varoitti Uudenmaan erillisen sote-ratkaisun aikataulussa “piilevän epäonnistumisen siemenen” puheenvuorossaan Kuntamarkkinoilla torstaina.

Takaraja on tämän vuoden loppuun. Siihen mennessä pitää löytää kunnille sopiva malli joka täyttää myös perustuslain vaatimukset.

– Jos ratkaisua ei löydy, viiva vedetään tämän vuoden loppuun. Sen jälkeen ei voi haaveilla erillisestä ratkaisusta, Kiuru sanoi.

– En näe tilannetta toivottomana. Mutta viivästelyyn ei ole aikaa, koska selvitys ei voi viivästyttää koko maan sote-uudistuksen valmistelua.

Kuntalehdelle Kiuru totesi, että selvitykseen sisältyy paljon mahdollisuuksia mutta myös uhkakuvia.

– Työskentely alueen päättäjien ja virkakunnan kanssa on kuitenkin alkanut hyvin, Kiuru sanoo.

– Olen varovaisen optimistinen, että aikataulu ei ehkä olekaan se suurin haaste, vaan se, että löydetään malli, joka on järkevä alueen hyväksyttävissä ja joka on eduskunnassa mahdollista saada läpi.

Aiemmin tällä viikolla Tampreen yliopiston kunnallispolitiikan dosentti Silvo Kaasalainen arvioi kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa, että Uudenmaan erillisratkaisu olisi paitsi huono myös perustuslain vastainen.

Uudenmaan kunnat esittivät jo keväällä viiteen perustason sote-alueeseen ja kuntien vapaaehtoiseen toimintaan pohjaavaa mallia. Tämä kuntien esitys sai vahvaa kannatusta myös elokuussa erillisratkaisun käynnistyskeskustelussa.

Silvo Kaasalaisen mukaan malli ei toteuta perustuslain mukaista asukkaiden itsehallintoa, joka on maakunnan perusajatus, eikä takaa asukkaiden tasa-arvoa.

Erillisratkaisun perustulainmukaisuutta selvitetään paraikaa perustuslakiprofessori Juha Lavapuron johdolla.

– Varmasti osa kuntakentän toiveista on sellaisia, joissa on haasteita lainsäädännön ja erityisesti perustuslain yhteensovittamisen kanssa, Kiuru sanoo.

– Toisaalta on valmiutta käydä avoimesti keskustelua, millä tavalla toiveet ja tarpeet sovitetaan yhteen niiden reunaraamien kanssa, joita tässä työssä täytyy kunnioittaa.

Kiuru odottaa Lavapuron johtamalta selvitykseltä kaivatun lisän keskusteluun siitä, millaisia reunaraameja on otettava huomioon. Selvityksen odotetaan valmistuvan syksyn aikana.

Hoitajamitoitus osa hoivan parantamista

Hallitusohjelmaan on kirjattu ympärivuorokautisten asumispalvelujen hoitajamitoituksen asettaminen 0,7:ään.

Mekaanista numeroa laissa on myös arvosteltu siitä, että se voi rajoittaa hoivan uudistamista. Kuntaliiton taannoisessa kyselyssä kuntien ja kuntayhtymien edustajat arvioivat, että hoitajamitoituksen toteuttaminen merkitsee 4 500 hoitajan lisätarvetta ja 181 miljoonan euron lisäkustannuksia.

THL:n tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia arveli Kuntalehden haastattelussa toukokuun lopussa hoitajamitoitusta “jopa vaaralliseksi”, koska se voi sulkea määritelmällisesti tuottavuuskasvun pois.

– Tuottavuus tarkoittaa sitä, että saadaan enemmän tuotosta per työntekijä. Työntekijän panoksen sitominen tiettyyn määrään ei mahdollista tätä, Honkatukia sanoi.

Honkatukia arvioi uusia hoitajia tarvittavan vuoteen 2035 mennessä jopa 200 000.

Kiuru ymmärtää mitoituksen kriitikkoja ja sanoo keskustelun olleen asiallista.

– Itse olen huolissani hinnasta, mikä ollaan maksettu näiden vuosien aikana tämän keskustelun käymisestä. Nimittäin sosiaali- ja terveydenhuollossa olemme menettäneet kymmeniä tuhansia ammattilaisia, ja yksi suurimpia syitä, minkä vuoksi ihmiset jättävät hoitotyön, on nimenomaan se, että työ on hyvin vaativaa ja raskasta.

Kiuru arvelee, että julkinen keskustelu on osaltaan vaikuttanu henkilökunnan halukkuuteen pysyä alalla.

Hän myöntää, että vanhuspalveluita ei ”missään tapauksessa” saada kuntoon pelkästään sitovalla hoitajamitoituksella.

– Mutta se antaa yhden palasen kokonaisuuteen, jossa annetaan vakuutus kentälle, että ihmisten kanssa tehtävä työ, ihmisten auttaminen ja hoitaminen, on sellaista työtä mitä Suomessa arvostetaan.

Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelissa hallituspuolueiden edustajat ilmaisivat uskonsa hoitajamitoituksen totetutumiseen tällä hallituskaudella.

Kiuru ei vastaa suoraan kysymykseen, uskooko hän hoitajamitoituksen olevan käytössä tämän hallituskauden aikana.

Hän vastaa, että sitä, miten henkilömitoitus kirjataan lakiin, selvitetään paraikaa. Selvityksen pitäisi valmistua syyskuun loppuun mennessä.

– Sen johdosta käydään julkinen keskustelu syksyn aikana lausutntokeirroksella ja arviontineuvoston lopullisessa käsittelyssä. Eli ennen kuin eduskuntaan mennään, tarjoutuu kaikille mahdollisuus ottaa asiaan kantaa.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*