Perussuomalaisten puoluesihteerin Riikka Slunga-Poutsalon mukaan laintulkinta kansanryhmää vastaan kiihottamisesta kehittyy jatkuvasti ja kehitystä näyttää ohjaavan perussuomalaisten sanomisten käsittely.

Useat perussuomalaisten listoilta kunnallisiin luottamustoimiin viime vaaleissa nousseet ovat olleet viime kuukausina käräjillä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta syytettyinä.

– Pelisäännöt siitä, mitä kansanedustaja tai joku muu toimija saa sanoa, eivät ole lähimainkaan selviä, mutta vielä häilyvämpää on niiden tulkinta eri tapauksissa. Käyttöalaltaan epäselvä ja epätarkka lainsäädäntö on epäonnistunut, Slunga-Poutsalo sanoo Kuntalehdelle.

Slunga-Poutsalon mukaan perussuomalaiset on huolissaan sananvapaudesta.

Mainos



– Oikeudellisten seuraamusten pelko ei voi eikä saa jäädyttää yhteiskunnallista keskustelua. Näemme, että politiikan sisältö ja merkittävät kansalaisia liikuttavat teemat menevät teknisesti puhdasoppisen kielen edelle.

Slunga-Poutsalo Riikka SH013
Oikeustapaukset kertonevat enemmän yhteiskunnallisten painopisteiden siirtymisestä kuin perussuomalaisista, Riikka Slunga-Poutsalo sanoo. (Arkistokuva: Seppo Haavisto)

Poliisi: Tärkeää on myös se,
mitä laissa ei sanota

– Sananvapauden suojista ei sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvojen loukkaamista, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoi tänään puheessaan Poliisitube-videokanavan avajaisissa.

Vaikka sananvapauteen piiriin kuuluvat myös epämiellyttäväksi ja häiritseväksi koetut mielipiteet, Suomen lainsäädännössä ja erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa sananvapauden käyttöä kuitenkin rajoitetaan niin, ettei sananvapauden turvin sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista. Rikoslaissa sananvapautta on rajattu muun muassa säätämällä kunnianloukkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan rangaistaviksi teoiksi.

Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voidaan tuomita, jos henkilö ”asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella”.

– Näin ollen rangaistava vihapuhe on myös viharikos, poliisin verkkosivuilla todetaan.

Oikeastaan lakitekstiäkin tärkeämpää on se, mitä ei sanota, kirjoitti viime syksynä puheenvuorossaan Lapin poliisilaitoksen viestintäpäällikkö, vanhempi konstaapeli Elina Katajamäki.

– Siinä [lakipykälässä] ei sanota, että ihmisistä tai kansanryhmistä saisi kirjoittaa mitä tahansa. Missään ei myöskään lue, etteikö sanoistaan joutuisi vastuuseen. Sitä varten on olemassa rikoslaki, Katajamäki kirjoitti.

– Rikoslaissa on kaksi pykälää, jotka erityisen paljon kulkevat sananvapauden rinnalla, nimittäin 24 luvun 8 §, yksityiselämää loukkaava tiedonlevittäminen ja 9 §, kunnianloukkaus. Näiden karkea ero on se, että yksityiselämää loukkaavassa tiedonlevittämisessä kerrotaan todellisia, arkaluontoisia asioita ja kunnianloukkauksessa keksittyjä tai muutoin herjaavia.

vihapuhe_poliisitube
Poliisitubessa kampanjoidaan vihapuhetta vastaan.

Vihapuhetta käsitellään myös Poliisitube-videokanavassa. Seppo Kolehmainen kertoi puheessaan myös, että poliisille tulevien viharikosepäilyjen määrä on lähtenyt jyrkkään kasvuun.

Poliisituben kautta on tarkoitus jakaa tietoa ja herättää keskustelua tärkeistä yhteiskunnalliseen liittyvistä asioista.

– Vihapuhe itsessään on vaikea termi eikä sitä ole määritelty rikokseksi Suomen rikoslaissa. Kansankielellä voidaan sanoa että se on pahan puhumista toisesta ihmisestä, on sitten motiivina rasistinen juttu tai muu suvaitsemattomuus, nettipoliisi Riku Sukari sanoo Poliisitubessa.

 

 

”Oikeustapaukset kertovat
yhteiskunnallisista painopisteistä”

Osaksi oikeustapauksiin liittyen kuluvalla valtuustokaudella perussuomalaisten riveistä on eronnut ja erotettu luottamushenkilöitä.

Slunga-Poutsalo ei ole huolissaan oikeustapausten vaikutuksesta kuntavaaleihin. Hän arvioi niiden vaikuttavan lähinnä henkilöihin, jotka jo vanhastaan ovat kaikkein ennakkoluuloisimpia perussuomalaisten ajamaa politiikkaa ja perussuomalaisia kohtaan.

– Oikeustapaukset ovat tietysti ikävä asia, mutta kertonevat enemmän yhteiskunnallisten painopisteiden siirtymisestä kuin perussuomalaisista.

Perussuomalaiset ei ole asettanut virallisia ehdokastavoitteita. Joulun alla ehdokkaita oli 2 200. Uusille ehdokkaille opetetaan myös viestinnän periaatteita, mm. somessa toimimista ja puheviestintää.

Koulutuksessa viestintää opettava Marja Nousiainen kertoi Kuntalehdelle, että kiihottamisesta kansanryhmää vastaan syytettyjen oikeustapauksilla ei ole vaikutusta kuntavaaliehdokkaille annettavaan some-opetukseen.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*