Lakiklinikka: Vapaaehtoista vai lakisääteistä yhteistoimintaa joukkoliikenne- ja jätehuoltoasioissa?
Joukkoliikennelaissa määrätään seudulliset kunnalliset viranomaiset sekä kunkin viranomaisen toimivalta-alueet. Viranomainen on yleensä seudun keskuskaupunki ja toimivalta-alueeseen kuuluu kaksi tai useampia kuntia. Tehtävään määrätty kaupunki voi ilmoittaa ministeriölle haluavansa luopua joukkoliikenneviranomaisen tehtävästä.
Kuntaliitossa olemme tulkinneet, että on kysymys lakisääteisestä yhteistoiminnasta, koska yhteistoiminnan osapuolet määrätään laissa, ja tehtävästä vapautuminen edellyttää lain muuttamista.
Jätelain nojalla kunnat voivat siirtää kunnan jätehuollon palvelutehtävät kuntien omistamalle yhtiölle. Tällöin kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhtiön omistajakuntien yhteinen toimielin tai kuntayhtymä. Vaikka yhtiön perustaminen on vapaaehtoinen ratkaisu, seuraa ratkaisusta jätelain nojalla yhteistoimintavelvoite. Olemme tulkinneet tämänkin lakisääteiseksi yhteistoiminnaksi.
Lakisääteisellä yhteistoiminnalla tarkoitetaan yhteistoimintaa, jossa kunnat järjestävät tehtäviä lain velvoittamina yhdessä muiden kuntien kanssa. Vapaaehtoista ja lakisääteistä yhteistoimintaa voidaan tehdä kuntayhtymänä tai vastuukuntamallilla. Kuntien yhteistoimintaa koskevaa sääntelyä täsmennettiin vuoden 2015 kuntalaissa.
Vastuukuntamalliin kuuluu aina kuntien yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta.
Lakisääteisessä yhteistoiminnassa jokaisella kunnalla on yhteisessä toimielimessä vähintään yksi kunnan valitsema jäsen. Vapaaehtoisessa yhteistoiminnassa yhteisen toimielimen kokoonpano on vapaasti sovittavissa. Kuntalaissa säädetään yhteistä toimielintä koskevan sopimuksen vähimmäissisällöstä. Kuntien yhteistoimintasopimusten täytyy olla kunnossa viimeistään 1.6.2017.
Riitta Myllymäki
Johtava lakimies, Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 2/2016
Kuntalehden lakiklinikalla Kuntaliiton lakimiehet vastaavat yleistä mielenkiintoa herättäviin kuntatoimintaa koskeviin lakikysymyksiin. Lakiklinikka julkaistaan joka toisessa Kuntalehdessä.
Ovatko nämä yhteistoimintasopimukset myös sellaisia, jotka jäävät hankintalainsäädännön ulkopuolelle?