Lakisääteinen malli julkisen hallinnon asiakaspalveluun saa kannatusta
Asiakaspalvelu2014 -hanke ehdottaa, että julkisen hallinnon asiakaspalvelu perustuisi lakisääteiseen malliin, jossa yhteiseen asiakaspalveluun aina osallistuvat viranomaiset ja siellä aina tarjottavat palvelut määritellään laissa.
Hankkeen tavoitteena on parantaa julkisten palvelujen saatavuutta sekä lisätä hallinnon tehokkuutta ja taloudellisuutta. Lausuntoja hankkeeseen tuli 294, joista kuntien lausuntoja oli 184.
Suurimmassa osassa lausunnoista kannatettiin ehdotusta. Lakisääteisyyteen perustuvan mallin nähtiin turvaavan yhdenvertaisesti palvelujen saatavuuden, mihin sopimukseen perustuva järjestelmä ei pysty. Myös ehdotus yhteisen asiakaspalvelun järjestämis- ja ylläpitovastuun säätämisestä kuntien tehtäväksi sai enemmistön tuen. Kunnista vain kolmasosa vastusti ehdotusta.
Lausunnonantajat kannattivat myös ehdotusta siitä, että yhteisessä asiakaspalvelussa tarjotaan lakisääteisesti poliisin lupahallinnon, Verohallinnon, maistraattien, työ- ja elinkeinotoimistojen mukaan lukien työvoiman palvelukeskukset sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) palveluja.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
ELY-keskusten palvelujen tarjoamiseen yhteisissä pisteissä suhtauduttiin kuitenkin useissa lausunnoissa varauksellisesti. Niiden poistamista asiakaspalveluun säädösperusteisesti osallistuvista viranomaisista perusteltiin mm. käyntiasioinnin vähäisyydellä ja yritys- ja yhteisöasiakkaiden muita suuremmalla määrällä.
Useissa lausunnoissa toivottiin, että myös Kelan palveluja tarjottaisiin yhteisissä asiakaspalvelupisteissä lakisääteisesti.
Kuntien tehtävien tuominen lakisääteisesti palveluun ja palvelupisteiden määrä jakoivat mielipiteitä
Kuntien omien tehtävien tuomiseen lakisääteisesti yhteiseen asiakaspalveluun suhtauduttiin kunnissa selvästi kriittisemmin. Ehdotusta vastusti noin puolet asiaan kantaa ottaneista kunnista.
Hankkeessa ehdotettua rahoitusmallia, jonka mukaan kunnille korvataan valtion palvelujen antamisesta aiheutuvat kustannukset, pidettiin lausunnoissa pääosin hyvänä. Rahoitusmallin rakenteen sijaan ongelmiksi nähtiin lähinnä rahoitusmalliin liittyvä maksuvelvoitteen syntyminen.
Kunnissa nähtiin riskinä, että maksettava korvaus voi jäädä kustannuksia alhaisemmalle tasolle, jos asiointi on vähäistä.
Näkemykset siitä, tulisiko yhteisiä asiakaspalvelupisteitä perustaa hankkeen ehdottamien vaihtoehtojen mukaisesti 164 vai 129 kuntaan, jakaantuivat melko paljon. Laajempaa vaihtoehtoa kannatti kaikkiaan hieman yli kolmasosa ja suppeampaa vaihtoehtoa noin neljäsosa palvelupisteverkkoon kantaa ottaneista lausunnonantajista.
Kunnissa asiaan kantaa ottaneista hieman yli 45 prosenttia kannatti 164 kunnan vaihtoehtoa ja hieman yli neljäsosa 129 kunnan vaihtoehtoa.
Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee lausuntopalautetta lokakuussa 2013. Hallituksen esitys laiksi julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2013 ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2014. Yhteiset asiakaspalvelupisteet aloittaisivat toimintansa vuonna 2015.
