Lapin kauppakamarin toimitusjohtajan Timo Rautajoen investointiennuste seuraavalle kymmenelle vuodelle on viisi miljardia euroa. Osa hankkeista on jo käynnissä.

Pääosa investoinneista on kaivoksia, mutta uusimpien hankkeiden joukossa ovat myös Kemin biodieseltehdas ja Rovaniemen biovoimalaitos.

Rautajoen mukaan Lappiin investoidaan paljon siihen nähden, että maakunnassa on vain 180 000 asukasta eli kolmisen prosenttia Suomen väestöstä.

–Eihän tällaista aikaa ole Lapissa ollut, hän sanoo ja hakee vertailukohtaa jälleenrakennuksesta.

Rautajoki luettelee vielä naapurimaiden pohjoisten alueiden suunnitelmia lähivuosille. Niitä on Ruotsin tuulivoimapuistoista Jäämeren kaasukenttiin. Puheessa vilisevät miljoonat ja miljardit eurot sekä sadat ja tuhannet henkilötyövuodet.

Rautajoki tähdentää, että kyse ei ole vain ideoista ja visioista.

–Näistä on jo aikataulu ja kustannusarvio.

Laman uhka tunnustetaan

Vaikka laman varjo ei vielä yllä Lapin ylle, sen uhka tunnustetaan. Ely-keskuksen elinkeinojohtaja Pirkko Saarela kuvaa näkymiä hyviksi, mutta varoittaa liiallisesta optimismista.

Kansainvälinen rahoituskriisi olisi vakava paikka Lapille, koska elinkeinot aina matkailusta kaivosteollisuuteen perustuvat ulkomaisiin markkinoihin.

–Mutta vielä ei tullut sellaisia viestejä, että hankkeita pantaisiin jäihin suhdanteiden vuoksi, Saarela sanoo.

Lapin yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo kertoo taantumaodotusten vaikuttavan Lapissa sen verran, että henkilöstöä ei aiota lisätä.

–Monilla aloilla palkattaisiin lisää väkeä, jos sitä olisi saatavilla, hän huomauttaa.

Lapin yrittäjien syksyiseen kyselyyn vastanneista vain 18 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien heikentyvän seuraavan puolen vuoden aikana. Neljäsosa uskoo näkymien paranevan. Salon mukaan tulokset ovat huomattavasti paremmat kuin muualla maassa.

Jopa matkailun ennakoidaan piristyvän viime talvesta. Ennuste on kuitenkin hatara, sillä matkailijat tekevät päätöksensä nykyisin viime tipassa.

Kaivosala puksuttaa veturina

Viime viikolla Lapin elinkeinoelämä näytti painuvan maansuruun, kun haaveet Simon ydinvoimalasta kaatuivat.
Vahvana veturina puksuttaa silti kaivosala. Toimivia kaivoksia on kolme, minkä lisäksi yhtä rakennetaan ja useita suunnitellaan. Näkymiä vahvistavat kiivas malminetsintä ja kaivosten laajentumishalut.

Kutkuttavin tilanne on Sodankylässä, minne suuryhtiö Anglo Americanin uskotaan suunnittelevan kaivosta. Lapin kauppakamari on veikkaillut investoinnin arvoksi jopa yli miljardia euroa.

Kaivosten suunnittelu on kallista ja aikaa vievää, joten pitkälle tehtyjä suunnitelmia harvoin perutaan. Kaivosylitarkastaja Pekka Suomela työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi, että taloudelliset suhdanteet vaikuttavat kaivosinvestointeihin siinä vaiheessa, kun haetaan ensimmäistä riskirahoitusta.

Rakentamisvaiheessa hankkeen kaatuminen on jo hyvin epätodennäköistä.

Kaivosalan herkkyys on metallien hintojen vaihtelu. Se näkyy Suomelan mukaan tuotannon optimointina eli yleensä jossain vaiheessa tuotantomääriä nostetaan, jolloin kaivoksen elinikä lyhenee.

–Se on sijoituskohteena houkuttelevampi, kun se on mitoitettu lyhyemmälle ajalle, Suomela selventää.

(KL / STT / Tiia Haapakangas)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*