Varallaoloa tarvitaan monessa ammatissa, mutta mitä siitä maksetaan? Maaseudulla sivutoimiset palomiehet muodostavat oman kunnan pelastajien ykkösnyrkin, mutta aina sekään ei riitä. (Kuva: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos)

Lappeenrannan kaupunginhallitus on päättänyt hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilöstön varallaoloa koskevassa asiassa. Itä-Suomen hovioikeus totesi huhtikuun alussa, että työntekijöiden varallaoloaika on katsottava työajaksi. Aiemmin Etelä-Karjalan käräjäoikeus oli hylännyt 26 sivutoimisen palomiehen vaatimukset.

Kyseessä on merkittävä oikeustapaus, jolla olisi voimaan jäädessään suuria taloudellisia vaikutuksia. Lappeenrannan tapauksessa kyse on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella Joutsenossa ja Luumäellä työskennelleiden sivutoimisten palomiesten korvauksista.

-Antamassaan tuomiossa hovioikeus on katsonut, että työntekijälle tulisi maksaa täysi palkka ajalta, jona hän nukkuu kotona omassa vuoteessaan. Tällainen ei voi olla lainsäätäjän tarkoitus, arvioidaan Lappeenrannan kaupunginhallituksen pöytäkirjan esittelytekstissä.

EU-tuomioistuimesta ennakkotapaus

Sivutoimiset palomiehet olivat saaneet jokainen korvauksen varallaolostaan, mutta tämän lisäksi he olivat lähteneet hakemaan vuosilta 2010–2015 täyttä palkkaa kaikkine lisineen varallaoloajalta. Yhteensä summa on noin 2,2 miljoonaa euroa.

Päätöksessään hovioikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että valittajat ovat noudattaneet 5 minuutin lähtöaikaa, vaikka sen peruste on jäänyt epäselväksi. Tältä osin hovioikeus on viitannut korkeimman oikeuden antamaan ennakkopäätökseen KKO 2015:48, jossa vakinaisen palomiehen varallaolo katsottiin jälkikäteen työajaksi.

Lappeenrannan kaupungille kalliiksi käyvää ratkaisuaan hovioikeus on perustellut myös asiaa koskevan käräjäoikeuden tuomion jälkeen annettuun EU-tuomioistuimen ratkaisuun. Siinä belgialaisen sivutoimisen palomiehen kotivarallaolo oli katsottu työajaksi, kun tämän lähtöaika oli 8 minuuttia.

Ennakkoratkaisulle tarvetta

Lappeenrannalla suunnalla hovioikeuden tuomiota pidetään monilta osin virheellisenä ja senkin tähden valitusluvan hakeminen korkeimmalta oikeudelta on tarpeen. Varallaoloon liittyen on vireillä useita oikeusprosesseja ja tässäkin mielessä kaupunki kokee tarpeelliseksi hakea asiaan korkeimman oikeuden linjauksen.

Asiaa koskevassa kaupunginhallituksen pöytäkirjassa todetaan myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kaikkien Suomen pelastusjohtajien pyytäneen, että kaupunki hakee valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Hyvin yleisesti eri ammateissa käytetty varallaolo on aika ajoin poikinut oikeusjuttuja, kun työntekijäpuoli on lähtenyt testaamaan palkanmaksulinjauksia lakituvassa. Vuoden 2015 KKO:n työntekijän kannalta myönteistä ja vastaavasti kahta työntekijöille kielteistä päätöstä käsitellään Kuntatyönantajien sivulta löytyvässä työmarkkinalakimies Mirja-Maija Tossavaisen Oikeustapauksia 6/2015 kirjoituksessa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä