Apulaiskaupunginjohtaja Tuomo Sallinen kertoo, että kaupungin lisäksi seurakunta on sopinut maa-alueensa vuokrauksesta voimalaa varten.

Lappeenranta on ollut viime aikoina otsikoissa, koska kaupunkiin suunnitellaan aurinkovoimalaa, joka toteutuessaan olisi Euroopan suurin.

Aurinkovoimaloita suunnitellaan nyt maahan lukuisia, ja osaa hankkeista pidetään vähintään epärealistisina.

Miten todennäköistä on toteuttaa näin suuri voimala Lappeenrantaan?

– Mitään ei voi vielä tässä vaiheessa sanoa täysin varmaksi, tai ainakaan että hanke toteutuisi noin suuressa mittakaavassa. Kaavoitamme noin 1 800 hehtaarin aluetta, ja se mahdollistaa joka tapauksessa merkittävän kokoisen hankkeen, apulaiskaupunginjohtaja Tuomo Sallinen Lappeenrannan kaupungilta kommentoi.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Huuhansuon–Suurisuon alueelle, kymmenen kilometrin päähän Lappeenrannan keskustasta, on suunnitteilla yli 1 000 megawatin aurinkovoimala. Se peittäisi alleen jopa 1 540 hehtaaria maata.

Sallinen kertoo, että kaksi merkittävää maanomistajaa, kaupungin lisäksi seurakunta, on sopinut noin 400 hehtaarin maa-alueen vuokraamisesta voimalaa varten.

– Tietojeni mukaan myös useat maanomistajat ovat valmistelemassa sopimuksia maa-alueistaan hankeyhtiön kanssa.

Jotta kaikkiaan yli puolitoista tuhatta hehtaaria saataisiin kasaan, tarvitaan mukaan vielä koko joukko maanomistajia. Kaupunki on kertonut, ettei se ole käyttämässä lunastusoikeuttaan hankkeen toteuttamista varten.

Osa asukkaista ja maanomistajista on ollut huolissaan luonnosta ja esimerkiksi metsästysmahdollisuuksista.

Sallinen mainitsee, että kriittisiä kommentteja tuli alussa myös sopimusten epäselvyyksistä. Hankeyhtiö vuokraa aurinkovoimalan alle tulevat maat.

Yksityisille maanomistajille yhtiö oli lähettänyt sopimusehdotuksia, joissa hankkeen suunnittelu- ja rakennusajan vuosivuokran suuruudeksi oli ilmoitettu paljon pienempi summa kuin mitä seurakunta ja kaupunki olisivat saaneet.

– Asiasta on sittemmin viestitetty ja kerrottu, että kyseessä oli ollut hanketoimijan inhimillinen virhe. Hanketoimija on korjannut tilanteen, ja kaikki ovat saamassa saman, suuremman summan.

Tuo suurempi summa on 50 euroa hehtaarilta, pienempi olisi jäänyt 10 euroon hehtaarilta.

Toimintaan ehkä jo 2025

Sallinen sanoo, että Suomessa tarvitaan energiansaannin turvaamiseksi kaikkia tuotantomuotoja ja että uusi hallitusohjelma korostaa uusiutuvaa energiaa.

Hän pohtii, että jotta näin isoja hankkeita voidaan toteuttaa, tarvitaan aktiivista vuorovaikutusta ja viestintää.

– Uskon, että kun käymme läpi asiaa kunnolla läpi ja vastaamme aktiivisesti ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin, vastustus vähenee.

Mikäli valitusprosessit eivät veny pitkiksi, osa aurinkovoimalasta voisi aloittaa nopeimmillaan jo 2025, mutta viimeistään kuitenkin vuosikymmenen vaihteessa.

Kaakossa muitakin hankkeita

Aurinkovoimaloita on suunnitteilla Kaakkois-Suomeen muitakin. Imatralle on suunnitteilla aurinkovoimala, joka tulisi 40 hehtaarin alueelle. Lappeenrantaan on tulossa toinenkin hanke, sillä Konnunsuolle suunnitellaan aurinkovoimalaa 200 hehtaarin alueelle.

– Lisäksi on useita pienempiä hankkeita. Iso osa niistä on yksittäisten kuluttajien tai yritysten omaan käyttöön tarkoitettuja.

Kaakon kulmalla odotetaan tutkimustietoa myös siitä, olisiko alueelle mahdollista suunnitella tuulivoimaa, joka ei häiritsisi Puolustusvoimien tutkia.

Sallinen kertoo, että tuulivoimahankkeet vievät joka tapauksessa pidemmän aikaa toteutuakseen kuin aurinkovoimalat.

– Vaikka lupa heltiäisikin, tekisi tiukkaa, että saisimme niitä toimimaan tällä vuosikymmenellä.

Lupapolitiikka eriarvoistaa kuntia

Kuntalehti kertoi keväällä, kuinka aurinkovoimaloiden lupapolitiikka ja säännöt ovat epäselviä. Kunnat toivovat niihin selkeyttä, sillä nykyisellään kunnat eri puolilla Suomea ovat eriarvoisessa asemassa.

– Monesti on epäselvää, tarvitaanko teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa varten toimenpidelupa, rakennuslupa vai osayleiskaava ja millä kriteereillä yva-prosessin (ympäristövaikutusten arviointi) tarve määritellään. Käytännöt eivät ole näiltäkään osin vakiintuneet, kommentoi tilannetta Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola.

Kulloinenkin tilanne vaikuttaa ratkaisuihin. Luvitus on huomattavasti helpompi hoitaa esimerkiksi käytöstä poistetulle turvesuolle tai teolliselle joutomaalle kuin metsäalueelle, jonka puut jouduttaisiin kaatamaan aurinkovoiman tieltä.

Ely-keskus muistuttaa verkkosivuillaan, että lupaviranomaisten tulee käsitellä sähköä tuottavien aurinkopaneelien luvat ja hyväksymiset kahdessa vuodessa. Pienille, alle 150 kilowatin voimalaitoksille, luvat on hoidettava kuntoon vuoden aikana.

Vielä toistaiseksi aurinkovoimaa suunnitellaan ja rakennetaan Suomeen tukien avulla, sillä kannattavuus on muutoin vähintään kyseenalaista. Toisaalta aurinkovoima kehittyy nopeasti, joten tilanne voi muuttua pian.

Aurinkovoiman osuus koko Suomen sähköntuotannosta on toistaiseksi vaatimatonta, tuskin prosentin luokkaa. Energiateollisuus on kuitenkin arvioinut, että sen osuus kasvaa nopeasti.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*