Miten löytyy kuntapaikka? Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esittää lääkkeeksi pakottavaa lainsäädäntöä. (Kuva: Seppo Haavisto)

Jos ei hyvällä, niin sitten pakolla. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on huolissaan ilman kuntapaikkoja jäävien oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kohtalosta. Kun kuntapaikkoja ei ole riittävästi, niin yksin tai perheensä kanssa turvapaikkaa anoneita ja oleskeluluvan saaneita lapsia jää asumaan vastaanottokeskuksiin pitkäksi aikaa.

 Kuntalehti kertoi tammikuussa, että vastaanottokeskuksissa odottaa parhaillaan noin 2 000 myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta sijoitusta kuntiin. Pakolaisten sijoittamisasioista työ- ja elinkeinoministeriössä vastaava Tarja Rantala arvioi määrästä olevan alaikäisiä, ilman huoltajaa tulleita hakijoita noin 500–600.

Ongelman ratkaisuksi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esittää lainsäädäntöä, jonka avulla valtio voisi ohjata oleskeluluvan saaneita kuntiin lain voimalla.

– Tällä hetkellä tilanne on erittäin huono. Kunnilla ei ole riittävästi vastaanottohalua. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa lapsia jää vastaanottokeskuksiin oleskeluluvan saamisen jälkeen ja toisaalta kunnat valikoivat sopiviksi katsomiaan lapsia. Tilanteessa on valitettavaa yhteyttä huutolaishistoriaan, jossa lapset asetettiin valintajonoon, Kurttila toteaa.

Mainos



Lapsia ilman kuntapaikkaa

Syksyn 2015 suuren pakolaistulvan jälkeen tilanne Suomen rajoilla on rauhoittunut, mutta yhä edelleen vastaanottokeskuksissa odottaa oleskelulupapäätöksiä ja mahdollista kuntapaikkaansa suuri joukko alle 18-vuotiaita, jotka saapuneet yksin tai perheensä kanssa.

Vuodenvaihteessa Suomessa oli 126 vastaanottokeskusta, joissa asui noin 16 000 turvapaikanhakijaa. Lisäksi yksityismajoituksessa asuvia oli noin 3700.

– Maahanmuuttovirastossa on tehty työtä sitoutuneesti. Tästä huolimatta viime vuoden lopulla oli useita satoja hakemuksia vuodelta 2015 ratkaisematta yksin maahan tulleita lapsia koskien. Hallituksen tulisi varmistaa, että lapsia koskevat päätökset tehtäisiin viipymättä, mikä takaisi edellytykset laadukkaaseen kotoutumiseen Suomeen, Kurttila pohtii.

Työnjako kuntoon

Nuorten pakkautuminen etelän suurten lähiöihin ei ole Kurttilan mielestä paras ratkaisu miltään kantilta katsottuna. Samoin summittaisista nuorten siirroista paikkakunnalta toiselle pitäisi päästä eroon. Jo saavutetut hyvät tulokset kotoutumisessa ollaan vaarassa menettää, jos lapsi tai nuori repäistään aina uudelleen eri paikkakunnalle asumaan.

-Meillä on vapaa liikkuvuus. Se aiheuttaa sen kaltaisia ongelmia, mitä monissa Euroopan maissa on syntynyt. Siellä on erittäin huolestuttavia ilmiöitä. Valtakunnallisten kouluterveyskyselyjen perusteella lähiöissä asuvat maahanmuuttajalapset voivat huonosti.

– Minun huoleni on se, että jos tätä ongelmaa ei tarkastella hallitusti kuntien välillä, niin tilanne vain pahenee. Pitää muistaa, että suurin osa näistä lapsista tänne kuitenkin jää, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila muistuttaa.

Kuntalehden juttu: 2000 turvapaikan saanutta odottaa kotia vastaanottokeskuksissa

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*