Kuva: Ville Miettinen

Lastensuojelun kustannukset kasvoivat vuonna 2020 kuudessa suurimmassa kaupungissa Helsinkiä lukuun ottamatta, käy ilmi Kuusikkokaupunkien eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun tuoreesta raportista.

Kuusikkokaupunkien yhteenlasketut lastensuojelun kokonaiskustannukset vuonna 2020 olivat runsaat 422 miljoonaa euroa. Tästä sijoitusten osuus on lähes 341 miljoonaa euroa, eli noin 81 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Prosentuaalisesti eniten lastensuojelun kokonaiskustannukset kasvoivat Oulussa, 13 prosenttiyksikköä. Myös sijoitusten kustannusten määrän kasvu oli selvästi voimakkainta Oulussa, kasvua olin noin 19 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.

Mainos



Helsingissä kokonaiskustannukset pienenivät 0,2 prosenttiyksikköä ja sijoitusten kustannukset pienenivät 1,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.

Deflatoidut kokonaiskustannukset nousivat edellisvuodesta myös Tampereella (+7,2 %), Vantaalla (+5,8 %), Espoossa (+4,7 %) ja Turussa (+4,4 %).

Kuva Kuusikkokaupunkien raportista.

Kaikkiaan Kuusikkokaupungeissa tehtiin vuoden 2020 aikana yhteensä 57 342 lastensuojeluilmoitusta. Lastensuojeluilmoituksen kohteena oli 28 877 lasta eli 8,6 prosenttia kuutoskaupunkien 0-17-vuotiaasta väestöstä. Palvelutarpeen arviota, joissa selvitettiin lastensuojelun tarve, tehtiin yhteensä 16 316.

Lastensuojeluntarve todettiin viidenneksessä arvioita. Kuutoskaupungeissa oli vuonna 2020 yhteensä 17 394 lastensuojelun 0-17-vuotiasta asiakasta eli 5,2prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Huhtikuusta 2015 alkaen lastensuojelun asiakkuus on alkanut vasta silloin, kun palvelutarpeen arviossa todetaan tarve lastensuojelun palveluille.

Lisäksi osa aiemmin lastensuojelun asiakkaana olleista lapsista saa nyt palvelut yleisen sosiaalihuollon kautta ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lakimuutosten myötä asiakasmäärät laskivat jopa kolmanneksella vuodesta 2014 vuoteen 2016. Tämän jälkeen muutokset vuotuisissa asiakasmäärissä ovat pienentyneet.

Avohuollon asiakkaana oli kuutoskaupungeissa vuoden 2020 aikana yhteensä 13 416 lasta. Avohuollon asiakkaiden määrä laski edellisvuodesta kaikissa kuutoskaupungeissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli yhteensä 5 599 lasta, mikä on 1,7 prosenttia kuutoskaupunkien 0-17 vuotiaiden lasten lukumäärästä.

Kaikissa kuutoskaupungeissa oli sijoitettuna suhteellisesti eniten 13-17-vuotiaita. Vuonna 2020 perhehoidon osuus sijoitusten hoitovuorokausista väheni edellisvuoteen verrattuna Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Oulussa ja kasvoi Turussa.

Raportin mukaan esimerkiksi Helsingissä kiireelliset sijoitukset laskivat poikkeusolojen ja koronapandemian myötä voimakkaasti ja seurauksena tästä myös uusien huostaanottojen määrä väheni syksyllä 2020. Tämän vuoksi sijaishuollon kustannusten kasvu jäi maltilliseksi vuonna 2020.

Laitoshoidon osuus hoito-vuorokausista vaihteli paljon kuntien välillä Oulun 23,7 prosentista Espoon 57,6 prosenttiin. Lastensuojelun kokonaiskustannukset olivat kuutoskaupungeissa lähes 422,1 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Korona vaikutti lukuihin

Raportin mukaan Kuutoskaupunkien lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisten sijoitusten lukumäärä laski merkittävästi maalis-toukokuussa 2020 poikkeusolojen aikaan.

Heinäkuusta eteenpäin lastensuojeluilmoitusten määrät lähtivät nousuun edellisvuoteen verrattuna kaikissa kuutoskaupungeissa. Myös kiireellisten sijoitusten määrissä havaittiin kasvua erityisesti syksyn aikana.

– Koronapandemian alkuaika oli kokonaisuudessaan täysin uusi tilanne ja valtakunnalliset ohjeistukset ovat muuttuneet ja täsmentyneet pandemian edetessä. Rajoitustoimenpiteet ja laitosten toiminnan ja suojaustoimenpiteiden ohjeistaminen haastoivat kunnissa. Ohjeet laadittiin yhteistyössä kuntien kaupunkien tartuntatauti- ja hygieniayksiköiden kanssa, raportissa todetaan.

Varhaiset mielenterveyspalvelut vähentäisivät huostaanottojen tarvetta

Kuntalehden podcastissa toukokuussa vieraillut Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kertoi taannoisessa kuntakyselyssä arvioidun, että joka viides huostaanotto voitaisiin jättää tekemättä jos nämä lapset saisivat tarvitsemaansa hoitoa mielenterveyspalveluissa.

Puustinen-Korhonen sanoi pitävänäs käsittämättömänä, että sijaishuollosta on muodostunut eräänlainen rinnakkaispalvelujärjestelmä, jonne työnnetään vammaispalveluja tarvitsevia ja psyykkisesti huonosti voivia lapsia.

– Luulen et meillä olisi vuositasolla huostaanottoja tuhansia vähemmän kuin tällä hetkellä, jos nämä lapset saisi oikeata apua silloin, kun he sitä tarvitsevat, Aila Puustinen-Korhonen sanoi.

Voit kuunnella podcastin lastensuojelun tilanteesta täältä:

Kuntalehden podcast pohtii koronan vaikutusta lapsiin ja nuoriin, lastensuojelun kuormitusta ja haasteita – ”Meillä ei ole lasten päihdepalveluja Suomessa”

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*