Pyöräilijöitä kevyen liikenteen väylällä kerrostalojen vieressä
Kävely- ja pyörämatkojen lisääminen 20 prosentilla toisi jopa neljän miljardin euron terveyshyödyt. Kuva: Ville Miettinen.

Kuntien merkitys korostuu, kun valtio pyrkii parantamaan suomalaisten pyöräilymahdollisuuksia. Kevyen liikenteen kehittämisestä keskusteltiin Suomi kävelee ja polkee -foorumissa, joka kokoontui ensimmäistä kertaa pyöräilyviikon kunniaksi maanantai-iltapäivänä 7. syyskuuta 2020.

Liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut valtakunnallisen kävelyn ja pyöräliikenteen sidosryhmäfoorumin kuluvan hallituskauden ajaksi. Tarkoituksena on turvata Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteiden toteutuminen.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi uuden kevyen liikenteen edistämisohjelman vuonna 2018. Tavoitteena on nostaa pyörämatkojen määrää 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää arvioilta 450 miljoonaa uutta kävely- ja pyöräilymatkaa.

– Kävely ja pyöräily ovat yhdenvertaisuuskysymys. Kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen on poliittinen tuki. Sille on tilausta ja tarvetta, sanoo tilaisuuden avannut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).

Harakka muistutti, että nykyisen hallituksen kiinnostus kevyen liikenteen parantamiseen on poikkeuksellisen suuri. Se näkyy myös budjetissa.

Tänä vuonna valtio tukee kävelyä ja pyöräliikennettä 42,9 miljoonalla eurolla, mikä on yli kymmenenkertainen summa vuoteen 2019 verrattuna.

– Valtion rahoitus on noussut ennätyksellisen korkeaksi aktiivisen liikkumisen tukemiseksi, Harakka sanoo.

Kunnille valtionavustusta pyörä- ja kävelyliikenteeseen

Erot kuntien välillä ovat toistaiseksi suuret. Harakan mukaan pyöräilyn osuus vaihtelee kunnittain muutamasta prosentista lähes 20 prosenttiin.

Harakka korostaa, että toimiva infrastruktuuri vaikuttaa keskeisesti siihen, minkä liikkumismuodon ihminen valitsee.

– Mitä parempi infra, sitä enemmän kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Haluamme parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kautta maan.

Koska kunnilla on keskeinen rooli paremman infran rakentamisessa, suurin osa valtion tuesta kävely- ja pyöräliikenteelle ohjataan suoraan kunnille. Valtio jakaa tänä vuonna yhteensä 31,5 miljoonaa euroa kuntien kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin.

Valtionavustusta voi hakea sekä yksittäisille kunnille että kuntien yhteishankkeisiin. Tukea on tarjolla väylien ja pyöräpysäköinnin rakentamiseen ja parantamiseen sekä hankkeiden suunnitteluun.

Avustusmäärä on enintään puolet hankkeen hyväksytyistä kustannuksista. Hakemus tulee jättää viimeistään 30. syyskuuta kello 16.15.

Kunnilta toivotaan hakemuksia etenkin seuraavista teemoista:

  1. Uudet kävelyn ja pyöräliikenteen reitit kaupunkiseudulla (työmatkareitit, laatukäytävät).
  2. Nykyisten kävelyn ja pyöräliikenteen reittien kehittäminen kaupunkiseudulla.
  3. Matkaketjut, esimerkiksi pyöräpysäköinnin kehittäminen.

Lähemmäs päästö- ja säästötavoitteita

Pyöräilyn lisääminen auttaa Suomea pääsemään lähemmäs myös muita tavoitteitaan. Pyöräily tukee esimerkiksi liikenteen päästötavoitteita.

Suomi on sitoutunut kansallisella tasolla puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden. Fossiilittoman liikenteen tiekartta lähtee lausuntokierrokselle syksyllä.

Lisäksi pyöräilyn myönteinen vaikutus kansanterveyteen voi näkyä terveydenhuollon puolella säästöinä. WHO:n mukaan jokainen uusi pyörällä liikkuva säästää yhteiskunnan terveysmenoja 0,7 euroa jokaista ajettua kilometriä kohden. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin laskenut, että kävely- ja pyörämatkojen lisääminen 20 prosentilla toisi neljän miljardin euron terveyshyödyt.

Korona-aikana pyöräilyn terveysedut korostuvat entisestään. Joukkoliikennematkojen korvaaminen pyöräilyllä vähentää mahdollisuutta altistua virukselle. Foorumissa Harakka nosti esiin pyörien myynnin ja pyörämatkailun lisääntymisen koronan seurauksena.

 – Nyt on hyvä aika miettiä, miten tämä muutos saataisiin osaksi pitkäaikaista liikkumisen kulttuuria.

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*